Nomenomenome

Tänään damijuttuja sisällä ja ulkona. Merlin on pallohullu. Siksipä tein ultimate vaihtamattomuusharjoituksen sisällä. Pistin istumaan dami suussa ja heitin pallon. Kutsuin luokse ja vasta damin luovutuksen (ja viereen istumisen ja välillä seuraamisen) jälkeen vapautin pallolle. Merlin tajusi kyllä nopeasti, että se dami kannattaa tuoda hyvin ripeästi, jotta saa pallonkin nopeasti. Lisäksi paikallaan istumista ja damien heittelyä yli ja liukumiinana ohi. Ja sitten astetta vaikeammin, eli sama palloilla. Palloilla persus nousi kyllä herkästi, mutta kertaakaan ei lähtenyt pallon perään.

Gwendan kanssa luovutusharjoituksia. Näitä ollaan tosissaan tahkottu ja tuntuu niin kamalan monimutkaiselta tämän pennelin kanssa. Mutta tänään päästiin iso askel eteenpäin (kokonaisella kolmella toistolla). Hommahan on niin, että kun Gwenda tulee dami suussa luokse, se ei tiedä miten päin olisi, tiputtelee, ottaa suuhun, ottaa narusta, tiputtaa, menee maahan "järsimään"jne. Tähän asti olen vain kärsivällisesti "ottanut koiran vastaan", eli silitellyt. Sitten kun on ottanut kunnolla suuhun ja malttanut pitää silittelyn ajan, niin olen ottanut damin ja palkannut. Olen myös tehnyt pitoharjoituksia niin, että olen istuttanut koiran ja tyrkännyt damin suuhun (parhaimmillaan ehkä 2-3 sekuntia on dami pysynyt suussa). Pienempänä naksuttelin siitä, että ottaa maasta suuhun, muttei päästy kovin pitkään pitoon.

Nyt aloin pyytämään sitä istumista kesken sen kaiken häsläyksen (ajatellen, että se on tässä tilanteessa todella kaukana). Mutta tämähän alkoi tajuta sitä todella nopeasti. Ja tuntui, että helpotti koiraa, kun tuli jokin vaadittu asento, miten päin sen damin kanssa pitää olla. Välillä istuessa tiputti, mutta palkkasin vasta siitä, kun istui dami suussa (luovutuksesta). Mielenkiinnolla odotan, miten tämä kehkeytyy. Ehkäpä me oltaisiin valmiita Uudenmaan ohjukseen keväällä :)

Ulkotreenit vielä tulossa...