Keskiviikkotreenit Akatemialla. Merlinillä nyt muutaman hyvän treenin jälkeen oli todellinen jumitustreeni. Ohjausvirheitä tuli lähes koko ajan, ja menimme aina muutama este kerrallaan eteenpäin. Lopussa oli hyvä, pidempi pätkä. Kepit meni tiukassa kulmassa hyvin, eli taipui toiseen väliin hienosti.
Gwendalla oli alkuun tosi hyvä vauhti, mutta se vähän laski treenin edetessä.
Torstaitreenit Ojangossa (HSKH). Nyt Merlinillä oli oikein mainiot treenit. 3. luokan kisarata, jossa oli vain yksi kohta, mitä piti vähän hioa. Teimme loppuun koko radan, tässä oli vain yksi rimanpudotus. Lisäksi treenasimme keppejä niin, että avustaja palkkasi päässä ja minä erkanin eteenpäin. Hyvä fokus palkkaan, eikä häiriintynyt minun touhuista.
Gwenda oli jo valmiiksi väsynyt, joten teimme simppeleitä, helppoja ja vauhdikkaita pätkiä. Jätimme kaikki kohdat pois, joissa oli suuri jumitusvaara. Meni ihan mukavasti.
maanantai 26. toukokuuta 2014
Viimeisin viikko (nome/riistatreeniä ja ohjausneliötä)
20.5. Nometreenit lammella, kyseessä riistatreenit, mukana varis, lokki ja pari sorsalintua. Gwenda treenasi toisen flättitytön, Ilon kanssa, ja Merlinin treenasin perään yksin.
Seisoimme vastarannoilla ja heitimme/jätimme toisillemme markkeerauksia/ohjausriistoja.
Gwenda siis kuumenee tuosta vedestä edelleen. Tein sille lähes aina ensin maalle motivoidun ohjauksen 90-180 asteen kulmassa) ja sitten vasta veteen lähetys. Vesinotoja tuli ehkä noin 5-6, eli aika paljon lammen halki uimista.
Gwenda piippasi joka kerta, kun käännyin pois veteen heitetystä riistasta. Tähän ei enää oikein auttanut se minun uusi "sähähdys", kun tilanne oli liian kuumottava. Aiemmiin sillä oli todella hyvä teho. Seuruutin, kunnes oli hiljaa ja vasta sitten lähetin maaohjaukseen. Nämä menivät pääosin hyvin, paitsi lopussa tuli mörkö, joten joiduin vähän tsemppaamaan.
Veteen oli alkuun mennessä jumitusta, mutta ekan kerran jälkeen meni hyvin. Heitot oli aika pieniä (tarkoituksella) ja lähetin aina eteenlähetyksellä. Ekoissa noudoissa tuli uskonpuutetta, mutta avustajan vaakkuessa vastarannalla eteni aina. Olisi halunnut palauttaa maan kautta kiertäen, mutta avustaja esti. Palautukset/luovutukset vedestä olivat huonoja, joten menin ottamaan linnut vastaan heti koiran noustessa, jottei tiputtelisi.
Lopuksi teimme myös markkeerauksen maan puolelle. Tässä ei vinkunut, lähetin siis suoraan. Tässä koira jäi jumittumaan pienelle maapläntille, josta olisi vielä pitänyt hypätä veteen ja edetä varsinaiselle rannalle. Avustaja meni auttamaan.
On meillä siis aika tekemistä vesinoudoissa ja riistaa saa vielä näyttää, kun ote on vähän herkässä.
Merlinille olin jättänyt vastarannalle veteen etukäteen lokin ja sorsan ja maalle yhden variksen.
Aloitin maaohjauksella. Varis oli polulla n 30 metrissä. Alkuun Merlin oli kääntymässä meidän aiempia jälkiä kohti rantaa, mutta uudella lähetyksellä irtosi suoraan. Hyvä palautus.
Veteen myös siis sokko lähetys. Paikka on kyllä viime kesältä tuttu, eli yliuittoja on tehty. Lähes vastatuuli helpotti hajun saamisessa. Koira jäi pyörimään alussa siihen eteeni ja katsomaan lumpeita, mutta avoveteen edettyään meni määrätietoisesti eteenpäin. Vaikka linnut olivat lähekkäin, ei vaihtanut (en tiedä huomasiko toista). Toinen ohjaus oli hyvä ja suoraviivainen. Palautuksissa olin pari metriä maalla, linnut tulivat juuri ja juuri käteen.
23.5. teimme ohjausneliötä ( n 25 metriä/sivu). Molemmat erikseen. Ideana oli se, että jätin yhteen kulmaan 1-2 damia (motivoidusti). Koira oli seuraavassa kulmassa. Tein vaihdellen eteenlähetyksiä ja vasenta (jolloin lähetin koiran paikaltaan vasemmalle. Toisena asiana tein eteenlähetyksiä tyhjään kulmaan, pysäytyksen ja ohjauksen vasemmalle seuraavaan kulmaan. Kävin kaikki kulmat läpi (jolloin tuli myös kaikki tuulensuunnat tehtyä). Tässä on tärkeää, että itse ei kävele kainkaan neliön keskellä, vaan koko ajan sivuja pitkin.
Molempien kanssa tämä alkoi toimimaan ihan hyvin. Alun jälkeen ne alkoivat hahmottamaan nämä neliöiden kulmat. Toki välillä tuli harhautumisia myös muualle, että josko se dami olisi kuitenkin jossain toisaalla. Eteen + pysäytys + vasen -systeemilläkin tuli molemmille muutama onnistuminen.
Saa nähdä jatkossa, kun tavoitteena on tehdä tätä neliötä n 1x/viikko, että mitä tapahtuu: alkaako tämö rullaamaan hyvin, vai kyllästyykö flätti tähän ja alkaa etsimään sitä damia jostain muualta, kuin tutuista kulmista...
Viikonlopun olin töissä taippareissa. Koirat mukana, mikä teki niille taas oikein hyvää. Merlinkin alkaa pikkuhilja kypsyä, eikä ole kokoajan säntäämässä joka paikkaan, hösläämässä ja haluamassa kaikkea.
Pääsivät henkisesti rankan viikonlopun jälkeen vielä tyhjentämään hakuruutua. Merlin teki parityötä Taika-flätin kanssa. Ruudussa oli 6 varista, 2 lokkia ja 2 pupua. Merlin seurasi koepaikalle kytkemättömänä aika mallikkaasti, ei ollut sitä vakioedistämistä. Ei ollut aikomustakaan lähetä Taikan perään. Kerran, kun Taika tiputti pupunsa 5 metriä ohjaajansa eteen, syöksähti Merlin nappaamaan sen ja palautti kyllä minulle käteen (toisaalta hyvä opetus Taikalle, joka on noita pupuja tiputellut). Muutoin ei ollut aikomuksiakaan sännätä Taikan lähetyksiin, eikö hievahtanutkaan, kun toinen palautti riistija aivan nenän edestä juosten.
Toi ekana pupun, sitten variksia. Kaikki mukavasti käteen. Ei ollut aikomustakaan vaihdella (toki koora ei nähnyt koko ajan, mutta aika vauhdilla ne riistat kuitenkin tulivat). Lokkia ei joko löytänyt rantavedestä tai sitten hylkäsi sen. Teimme lopuksi vielä motivoidusti lähetyksen lokille, joka tuli hyvin ja 20 metriä maalle ravistamatta käteen.
Gwendalle piti tehdä hakuruutua niin, että ruudussa oli joku varmistamassa, että palauttaa mulle/ei vaihda. Ongelmaksi muodostui se, ettei mennyt koko ruutun. Oli aiemmin viikonloppuna jo haukkunut ruutuun päin (ei tullut sinne mukaani), eli siellä taisi olla nyt joku todella paha mörkö. Juoksi/syöksyi häntä koipien välissä mun luokse, kun toinen kävi hoikuttelemassa ruutuun.
No, teimme sitten markkeerauksen variksella. Vaikka pelotti tooosi paljon, niin hiipien meni loppumatkan variksen luokse. palutus käteen. Sitten heitto lokilla rantaveteen. Sama juttu, jännitti ihan kamalasti, mutta voitti pelkonsa ja sai lokin.
Menin lopuksi tyhjentämään hakuruudun niin, että Gwenda sai olla vapaana. Se pysyi 10 metrin päässä minusta, löysi pupun ja 3 varista. Jokaisen päällä roikkui ja tarkkaili metsää, nosti sitten linnut, tiputteli matkalla, mutta sain ne jotakuinkin minulle asti.
Ok, taustalla oli siis rankka viikonloppu, mutta tuli taas nähtyä, että ei Gwenda ole vielä tarpeeksi kypsä kokeisiin. Ja muutenkin on treenattavaa. Ja möröt ovat palanneet..
Lisäksi olen parina päivänä tehnyt uima-altaalla (n 8 metriä pitkä) pientä vesiohjaustreeniä. Olen ollut itse välillä altaassa varmistamassa, että koira pysähtyy pilliin, sitten oikeaa/vasenta. Olen tehnyt vaihtamattomuusharjoituksia (alkaan reunaa juoste ehtii puuttumaan).
Seisoimme vastarannoilla ja heitimme/jätimme toisillemme markkeerauksia/ohjausriistoja.
Gwenda siis kuumenee tuosta vedestä edelleen. Tein sille lähes aina ensin maalle motivoidun ohjauksen 90-180 asteen kulmassa) ja sitten vasta veteen lähetys. Vesinotoja tuli ehkä noin 5-6, eli aika paljon lammen halki uimista.
Gwenda piippasi joka kerta, kun käännyin pois veteen heitetystä riistasta. Tähän ei enää oikein auttanut se minun uusi "sähähdys", kun tilanne oli liian kuumottava. Aiemmiin sillä oli todella hyvä teho. Seuruutin, kunnes oli hiljaa ja vasta sitten lähetin maaohjaukseen. Nämä menivät pääosin hyvin, paitsi lopussa tuli mörkö, joten joiduin vähän tsemppaamaan.
Veteen oli alkuun mennessä jumitusta, mutta ekan kerran jälkeen meni hyvin. Heitot oli aika pieniä (tarkoituksella) ja lähetin aina eteenlähetyksellä. Ekoissa noudoissa tuli uskonpuutetta, mutta avustajan vaakkuessa vastarannalla eteni aina. Olisi halunnut palauttaa maan kautta kiertäen, mutta avustaja esti. Palautukset/luovutukset vedestä olivat huonoja, joten menin ottamaan linnut vastaan heti koiran noustessa, jottei tiputtelisi.
Lopuksi teimme myös markkeerauksen maan puolelle. Tässä ei vinkunut, lähetin siis suoraan. Tässä koira jäi jumittumaan pienelle maapläntille, josta olisi vielä pitänyt hypätä veteen ja edetä varsinaiselle rannalle. Avustaja meni auttamaan.
On meillä siis aika tekemistä vesinoudoissa ja riistaa saa vielä näyttää, kun ote on vähän herkässä.
Merlinille olin jättänyt vastarannalle veteen etukäteen lokin ja sorsan ja maalle yhden variksen.
Aloitin maaohjauksella. Varis oli polulla n 30 metrissä. Alkuun Merlin oli kääntymässä meidän aiempia jälkiä kohti rantaa, mutta uudella lähetyksellä irtosi suoraan. Hyvä palautus.
Veteen myös siis sokko lähetys. Paikka on kyllä viime kesältä tuttu, eli yliuittoja on tehty. Lähes vastatuuli helpotti hajun saamisessa. Koira jäi pyörimään alussa siihen eteeni ja katsomaan lumpeita, mutta avoveteen edettyään meni määrätietoisesti eteenpäin. Vaikka linnut olivat lähekkäin, ei vaihtanut (en tiedä huomasiko toista). Toinen ohjaus oli hyvä ja suoraviivainen. Palautuksissa olin pari metriä maalla, linnut tulivat juuri ja juuri käteen.
23.5. teimme ohjausneliötä ( n 25 metriä/sivu). Molemmat erikseen. Ideana oli se, että jätin yhteen kulmaan 1-2 damia (motivoidusti). Koira oli seuraavassa kulmassa. Tein vaihdellen eteenlähetyksiä ja vasenta (jolloin lähetin koiran paikaltaan vasemmalle. Toisena asiana tein eteenlähetyksiä tyhjään kulmaan, pysäytyksen ja ohjauksen vasemmalle seuraavaan kulmaan. Kävin kaikki kulmat läpi (jolloin tuli myös kaikki tuulensuunnat tehtyä). Tässä on tärkeää, että itse ei kävele kainkaan neliön keskellä, vaan koko ajan sivuja pitkin.
Molempien kanssa tämä alkoi toimimaan ihan hyvin. Alun jälkeen ne alkoivat hahmottamaan nämä neliöiden kulmat. Toki välillä tuli harhautumisia myös muualle, että josko se dami olisi kuitenkin jossain toisaalla. Eteen + pysäytys + vasen -systeemilläkin tuli molemmille muutama onnistuminen.
Saa nähdä jatkossa, kun tavoitteena on tehdä tätä neliötä n 1x/viikko, että mitä tapahtuu: alkaako tämö rullaamaan hyvin, vai kyllästyykö flätti tähän ja alkaa etsimään sitä damia jostain muualta, kuin tutuista kulmista...
Viikonlopun olin töissä taippareissa. Koirat mukana, mikä teki niille taas oikein hyvää. Merlinkin alkaa pikkuhilja kypsyä, eikä ole kokoajan säntäämässä joka paikkaan, hösläämässä ja haluamassa kaikkea.
Pääsivät henkisesti rankan viikonlopun jälkeen vielä tyhjentämään hakuruutua. Merlin teki parityötä Taika-flätin kanssa. Ruudussa oli 6 varista, 2 lokkia ja 2 pupua. Merlin seurasi koepaikalle kytkemättömänä aika mallikkaasti, ei ollut sitä vakioedistämistä. Ei ollut aikomustakaan lähetä Taikan perään. Kerran, kun Taika tiputti pupunsa 5 metriä ohjaajansa eteen, syöksähti Merlin nappaamaan sen ja palautti kyllä minulle käteen (toisaalta hyvä opetus Taikalle, joka on noita pupuja tiputellut). Muutoin ei ollut aikomuksiakaan sännätä Taikan lähetyksiin, eikö hievahtanutkaan, kun toinen palautti riistija aivan nenän edestä juosten.
Toi ekana pupun, sitten variksia. Kaikki mukavasti käteen. Ei ollut aikomustakaan vaihdella (toki koora ei nähnyt koko ajan, mutta aika vauhdilla ne riistat kuitenkin tulivat). Lokkia ei joko löytänyt rantavedestä tai sitten hylkäsi sen. Teimme lopuksi vielä motivoidusti lähetyksen lokille, joka tuli hyvin ja 20 metriä maalle ravistamatta käteen.
Gwendalle piti tehdä hakuruutua niin, että ruudussa oli joku varmistamassa, että palauttaa mulle/ei vaihda. Ongelmaksi muodostui se, ettei mennyt koko ruutun. Oli aiemmin viikonloppuna jo haukkunut ruutuun päin (ei tullut sinne mukaani), eli siellä taisi olla nyt joku todella paha mörkö. Juoksi/syöksyi häntä koipien välissä mun luokse, kun toinen kävi hoikuttelemassa ruutuun.
No, teimme sitten markkeerauksen variksella. Vaikka pelotti tooosi paljon, niin hiipien meni loppumatkan variksen luokse. palutus käteen. Sitten heitto lokilla rantaveteen. Sama juttu, jännitti ihan kamalasti, mutta voitti pelkonsa ja sai lokin.
Menin lopuksi tyhjentämään hakuruudun niin, että Gwenda sai olla vapaana. Se pysyi 10 metrin päässä minusta, löysi pupun ja 3 varista. Jokaisen päällä roikkui ja tarkkaili metsää, nosti sitten linnut, tiputteli matkalla, mutta sain ne jotakuinkin minulle asti.
Ok, taustalla oli siis rankka viikonloppu, mutta tuli taas nähtyä, että ei Gwenda ole vielä tarpeeksi kypsä kokeisiin. Ja muutenkin on treenattavaa. Ja möröt ovat palanneet..
Lisäksi olen parina päivänä tehnyt uima-altaalla (n 8 metriä pitkä) pientä vesiohjaustreeniä. Olen ollut itse välillä altaassa varmistamassa, että koira pysähtyy pilliin, sitten oikeaa/vasenta. Olen tehnyt vaihtamattomuusharjoituksia (alkaan reunaa juoste ehtii puuttumaan).
maanantai 19. toukokuuta 2014
Viimeisin viikko: Agi
Tiistaina HSKH:n epäviralliset agikisat. Molemmat osallistuivat kisaavien radalle 2 lähdöllä. Gwendalle 2 nollarataa ja voitto! Merlinille 2 HYL-rataa.
Keskiviikkona Akatemian treenit. Paikalla uusi kouluttaja ja sain todella paljon uusia vinkkejä mun ohjaukseen liittyen! Gwendalla oli vauhtia ja Merlin teki hienoja pätkiä, kunhan mun virheet oli korjattu. Gwendalla oli vähän keinukammoa.
Torstaina HSKH:n treenit. Gwendalla oli taas kivasti vauhtia, muutamissa kohdissa tuttuun tapaan irtoamisongelmaa putkeen. Merlin teki hyvin ja uusi kouluttaja kehui sitä nopeaksi flätiksi. Kepeillä tuotti ongelmia kova vauhti.
Keskiviikkona Akatemian treenit. Paikalla uusi kouluttaja ja sain todella paljon uusia vinkkejä mun ohjaukseen liittyen! Gwendalla oli vauhtia ja Merlin teki hienoja pätkiä, kunhan mun virheet oli korjattu. Gwendalla oli vähän keinukammoa.
Torstaina HSKH:n treenit. Gwendalla oli taas kivasti vauhtia, muutamissa kohdissa tuttuun tapaan irtoamisongelmaa putkeen. Merlin teki hyvin ja uusi kouluttaja kehui sitä nopeaksi flätiksi. Kepeillä tuotti ongelmia kova vauhti.
Viimeisin (reilu) viikko NOME osa 2.
14.5. Lyhyet treenit ennen agia (ja Merlinillä agin jälkeen). Jätin pissalenkillä pellolle voimalinjan tolpan juureen dameja 2 kpl, vein Merlinin autoon ja otin Gwendan mukaan.
Kävin heittämässä joen rantaan damin ja laitoin pitkällä ohjauksella muistipaikalle. Tämä meni hyvin ja myös rannalta dami tuli hyvin. Tein myös lyhyemmällä matkallla ja 180 asteen kulmalla samaa, jossa dami jätettiin rantaveteen. Lopussa ohjaus sinne voimalinjan tolpalle, mutta nyt ei koira meinannut millään irrota, vaikka lyhensin matkaa. Kävin motivoimassa uudestaan, tein lähempää lähetyksen ja lopulta ihan motivoitu linja pitkällä matkalla.
Koska Gwendan kanssa meni vääntämiseen aikaa, niin Merlin pääsi linjalle vasta agi-treenien jälkeen. Linja ei ollut suora, mutta sain ohjauksella oikeaan paikkaan. Otti kivasti suuntia! MUTTA, oli satanut, damit oli heinien alla, eli hajua oli vaikea saada, eikä koira saanut dameja ylös. Kävin motivoimassa paikkaa ja tehtiin korjaukset. 3 noutoa yhteensä tältä paikalta.
16.5. Gwenda kävi Pasi Tikan WT-koulutuksessa (UMN:n järjestämä). Teimme ihan simppeleitä asioita alkuun:
-markkeeraus (palautuksessa jäi pallottelemaan damin kanssa, eli otti häiriötä taustalla olevasta joukosta), -motivoitu ohjaus (parin kanssa, Gwenda oli vapaana sivulla toisen tehdessä). Tässäkin tuli varmaan joku sijaistoiminto, vaikka muuten oli ok.
-lähihakua tennispalloilla. Koira siis istumaan ja pillityksellä lähihakuun. Gwenda jäi pönöttämään paikoilleen (tähän vaikutti ehkä se, että edellisissä lähihakuharjoituksissa pysäytin kesken lähihaun, joka hämmensi koiraa). Sitten se alkoi tekemään lähihakua makuultaan :) Oli kuulemma ensimmäinen koira, joka on tehnyt näin.. Seuraavat meni jo paremmin, kun muisti homman jujun.
-Ohjausneliötä. Tämä oli minulle uusi tuttavuus ja sain ahaa-elämyksen. Tällä treenataankin sitten seuraavat viikot. Tällä pystyy treenaamaan kaikki suunnat pysäytyksineen sokkona ja nyt vasta oivalsin niinkin yksinkertaisen jutun "nerokkuuden" ja monipuolisuuden. Tässä alkoi palautukset jo paranemaan, teimme demona eteenlähetystä ja vasenta kerran ja saimme ohjeet jatkoon.
-Lopussa parityönä markkeeraus + linja. Gwendan laitoin ensin linjalle ja yllärinä ei osoittanut ollenkaan mieltä siitä, ettei päässyt markkeeraukseen. Tässä oli hyvä palautus. Seuraavassa pääsi markkeeraukselle (kun toinen koira oli hakenut linjan). Pisti odotellessa maaten, joten hukkasi se tarkan muistikuvan. Jäi taas pallottelemaan damia palautuksessa (mur).
Positiivista oli, että otto todella rennosti ja hiljaa odotukset. Tehtävissä näkyi jonkinlainen häiriintyminen tilanteesta, joka ilmeni damin päällä roikkumisena ja pallotteluna. Päätin hylätä ajatuksen kesäkuun nome-b-starteista. Tähdätään elokuulle.
17.5. Merlin treenasi avo/voi -koirien ryhmässä Pauliina Aholan opeissa. Ilmotin Merlinin koulutukseen, kun paikkoja vielä oli ja odotin katastrofia. Mutta viime treenien kova kuri oli jo kantanut hedelmää. Pauliina otti tosi hyvin huomioon meidän ongelmat ja antoi aikaa seuruuttaa koiraa ja ottaa sitä haltuun ennen jokaista tehtävää. Tiukka kuri toisaalta ilmeni muutamassa noudossa palautusongelmana. Alkoi haastamaan takaa-ajoleikkiin juuri, kun oli luovuttamassa.
Otin nollatoleranssin passissa. Siinä joko istuttiin tai maattiin ja jos takapuoli edes nousi damin lentäessä tai toisen koiran lähtiessä, niin käännyin koiraa kohti, sähähdin ja peruutututin koiraa pois. Toimi, ja pylly pysyi valtaosassa tilanteista maassa. Yhdessä tehtävässä kaikki tapahtui siellä koiran puolella, eli tämä ei toiminut. Tässä käytin hihnalla näpäyttämistä, joka toimi myös.
Seuruuttamiseen käytin lähinnä sellaista koiran prässäämistekniikkaa (Pauliina näytti) ja koira pääsi lähetyspaikalle vasta, kun seurasi käännöksissä hyvin ja ei edistänyt. Välillä näpäytin hihnalla, mutta pääosin selvisin ilman tätä.
Yhdessä Walk-up -tehtävässä Merlin oli vain hihnassa, koska se oli jo liikaa. Heitettävät pallot olivat viimeinen niitti. Mutta tehtävän aikana käytös parani, eli ei se ihan hukkaan mennyt.
Noudot:
-Ensin markkeeraus pellolle, mikä oli hyvä. Sitten markkeeraus ojan yli ja koira ei nähnyt pudotuspaikkaa, vaan oja oli tajuttava ylittää. Pyöri hetken ojan tällä puolella, mutta sitten keksi mennä toiselle puolelle ja nosti damin. Hyvä palautus.
-Linjakakkosmarkkeeraus e.m. paikoille. Eka tuli hyvin ja jopa kakkonen tuli hyvin ojan toiselta puolelta. Tässä alkoi se paineiden purkaantuminen palautuksessa. Alkoi ravistaa mun lähellä ja kielsin. Tämä aiheutti sen "karkuun, ota kiinni" -reaktion.
-Walk-up -tehtävän jälkeen lounastauolla kävin korjaamassa tämän edellisen palautuksen ojan toiselta puolelta. Tein myös toisen linjan ojan yli. Nämä meni ok.
-Muut teki pari-walk up -tehtävää. Me teimme lopussa siitä yksin sen vaikeamman noudon, joka ammuttiin laucherilla ojan ja muutaman metrin korkeiden pensaiden yli pellon puolelle. Koiran piti siis tajuta damin kaaresta, että se ei jää puskaan, vaan menee pidemmälle pellolle. Merlin eteni tosi hyvin. Hetken aikaa ihmetteli uutta tuttavuutta, eli launcherin damia. Palautti hieman kiertäen. Toinen meni jo paremmin ja mennen tullen suoraviivaisemmin.
-Lopuksi aidan ylitystä. Ensin lyhyt markkeeeraus. Palautuksessa taas haastamista. Tässä en kiellä tai karku vaan käännyt poispäin, koska Merlin saa vaan lisää tulta, vaikka ärjyisi naama punaisena.
-Seuraavaksi pidempi markkeeraus. Meni ok.
-Sitten linja, oli ok (mitä hnyt kompastui aitaan ja teki dami suussa kuperkeikain). Hihnaa kaivaessa dami tippui ja M nappasi sen ja haastoi taas takaa-ajoon. Teimme vielä yhden lyhyemmän markkeerauksen ilman kuperkeikkoja ja hyvällä palautuksella.
Kaiken kaikkiaan siis yllättävän hyvä setti Merliniltä. Sain positiivista palautetta siitä, että ollaan hyvällä tiellä ja uskoa siihen, että kyllä tämän kanssa vielä kannattaa tätä vaan tahkota. Se osaa paljon (mm. markkeeraa tosi hyvin) ja nämä ongelmat eivät ole aiva ylitsepääsemättömiä. Riistalla kun kuumenee vähemmän, niin nome-b:ssä avo-luokka esim. ensi vuonna voisi olla ihan realistinen tavoite.
Kävin heittämässä joen rantaan damin ja laitoin pitkällä ohjauksella muistipaikalle. Tämä meni hyvin ja myös rannalta dami tuli hyvin. Tein myös lyhyemmällä matkallla ja 180 asteen kulmalla samaa, jossa dami jätettiin rantaveteen. Lopussa ohjaus sinne voimalinjan tolpalle, mutta nyt ei koira meinannut millään irrota, vaikka lyhensin matkaa. Kävin motivoimassa uudestaan, tein lähempää lähetyksen ja lopulta ihan motivoitu linja pitkällä matkalla.
Koska Gwendan kanssa meni vääntämiseen aikaa, niin Merlin pääsi linjalle vasta agi-treenien jälkeen. Linja ei ollut suora, mutta sain ohjauksella oikeaan paikkaan. Otti kivasti suuntia! MUTTA, oli satanut, damit oli heinien alla, eli hajua oli vaikea saada, eikä koira saanut dameja ylös. Kävin motivoimassa paikkaa ja tehtiin korjaukset. 3 noutoa yhteensä tältä paikalta.
16.5. Gwenda kävi Pasi Tikan WT-koulutuksessa (UMN:n järjestämä). Teimme ihan simppeleitä asioita alkuun:
-markkeeraus (palautuksessa jäi pallottelemaan damin kanssa, eli otti häiriötä taustalla olevasta joukosta), -motivoitu ohjaus (parin kanssa, Gwenda oli vapaana sivulla toisen tehdessä). Tässäkin tuli varmaan joku sijaistoiminto, vaikka muuten oli ok.
-lähihakua tennispalloilla. Koira siis istumaan ja pillityksellä lähihakuun. Gwenda jäi pönöttämään paikoilleen (tähän vaikutti ehkä se, että edellisissä lähihakuharjoituksissa pysäytin kesken lähihaun, joka hämmensi koiraa). Sitten se alkoi tekemään lähihakua makuultaan :) Oli kuulemma ensimmäinen koira, joka on tehnyt näin.. Seuraavat meni jo paremmin, kun muisti homman jujun.
-Ohjausneliötä. Tämä oli minulle uusi tuttavuus ja sain ahaa-elämyksen. Tällä treenataankin sitten seuraavat viikot. Tällä pystyy treenaamaan kaikki suunnat pysäytyksineen sokkona ja nyt vasta oivalsin niinkin yksinkertaisen jutun "nerokkuuden" ja monipuolisuuden. Tässä alkoi palautukset jo paranemaan, teimme demona eteenlähetystä ja vasenta kerran ja saimme ohjeet jatkoon.
-Lopussa parityönä markkeeraus + linja. Gwendan laitoin ensin linjalle ja yllärinä ei osoittanut ollenkaan mieltä siitä, ettei päässyt markkeeraukseen. Tässä oli hyvä palautus. Seuraavassa pääsi markkeeraukselle (kun toinen koira oli hakenut linjan). Pisti odotellessa maaten, joten hukkasi se tarkan muistikuvan. Jäi taas pallottelemaan damia palautuksessa (mur).
Positiivista oli, että otto todella rennosti ja hiljaa odotukset. Tehtävissä näkyi jonkinlainen häiriintyminen tilanteesta, joka ilmeni damin päällä roikkumisena ja pallotteluna. Päätin hylätä ajatuksen kesäkuun nome-b-starteista. Tähdätään elokuulle.
17.5. Merlin treenasi avo/voi -koirien ryhmässä Pauliina Aholan opeissa. Ilmotin Merlinin koulutukseen, kun paikkoja vielä oli ja odotin katastrofia. Mutta viime treenien kova kuri oli jo kantanut hedelmää. Pauliina otti tosi hyvin huomioon meidän ongelmat ja antoi aikaa seuruuttaa koiraa ja ottaa sitä haltuun ennen jokaista tehtävää. Tiukka kuri toisaalta ilmeni muutamassa noudossa palautusongelmana. Alkoi haastamaan takaa-ajoleikkiin juuri, kun oli luovuttamassa.
Otin nollatoleranssin passissa. Siinä joko istuttiin tai maattiin ja jos takapuoli edes nousi damin lentäessä tai toisen koiran lähtiessä, niin käännyin koiraa kohti, sähähdin ja peruutututin koiraa pois. Toimi, ja pylly pysyi valtaosassa tilanteista maassa. Yhdessä tehtävässä kaikki tapahtui siellä koiran puolella, eli tämä ei toiminut. Tässä käytin hihnalla näpäyttämistä, joka toimi myös.
Seuruuttamiseen käytin lähinnä sellaista koiran prässäämistekniikkaa (Pauliina näytti) ja koira pääsi lähetyspaikalle vasta, kun seurasi käännöksissä hyvin ja ei edistänyt. Välillä näpäytin hihnalla, mutta pääosin selvisin ilman tätä.
Yhdessä Walk-up -tehtävässä Merlin oli vain hihnassa, koska se oli jo liikaa. Heitettävät pallot olivat viimeinen niitti. Mutta tehtävän aikana käytös parani, eli ei se ihan hukkaan mennyt.
Noudot:
-Ensin markkeeraus pellolle, mikä oli hyvä. Sitten markkeeraus ojan yli ja koira ei nähnyt pudotuspaikkaa, vaan oja oli tajuttava ylittää. Pyöri hetken ojan tällä puolella, mutta sitten keksi mennä toiselle puolelle ja nosti damin. Hyvä palautus.
-Linjakakkosmarkkeeraus e.m. paikoille. Eka tuli hyvin ja jopa kakkonen tuli hyvin ojan toiselta puolelta. Tässä alkoi se paineiden purkaantuminen palautuksessa. Alkoi ravistaa mun lähellä ja kielsin. Tämä aiheutti sen "karkuun, ota kiinni" -reaktion.
-Walk-up -tehtävän jälkeen lounastauolla kävin korjaamassa tämän edellisen palautuksen ojan toiselta puolelta. Tein myös toisen linjan ojan yli. Nämä meni ok.
-Muut teki pari-walk up -tehtävää. Me teimme lopussa siitä yksin sen vaikeamman noudon, joka ammuttiin laucherilla ojan ja muutaman metrin korkeiden pensaiden yli pellon puolelle. Koiran piti siis tajuta damin kaaresta, että se ei jää puskaan, vaan menee pidemmälle pellolle. Merlin eteni tosi hyvin. Hetken aikaa ihmetteli uutta tuttavuutta, eli launcherin damia. Palautti hieman kiertäen. Toinen meni jo paremmin ja mennen tullen suoraviivaisemmin.
-Lopuksi aidan ylitystä. Ensin lyhyt markkeeeraus. Palautuksessa taas haastamista. Tässä en kiellä tai karku vaan käännyt poispäin, koska Merlin saa vaan lisää tulta, vaikka ärjyisi naama punaisena.
-Seuraavaksi pidempi markkeeraus. Meni ok.
-Sitten linja, oli ok (mitä hnyt kompastui aitaan ja teki dami suussa kuperkeikain). Hihnaa kaivaessa dami tippui ja M nappasi sen ja haastoi taas takaa-ajoon. Teimme vielä yhden lyhyemmän markkeerauksen ilman kuperkeikkoja ja hyvällä palautuksella.
Kaiken kaikkiaan siis yllättävän hyvä setti Merliniltä. Sain positiivista palautetta siitä, että ollaan hyvällä tiellä ja uskoa siihen, että kyllä tämän kanssa vielä kannattaa tätä vaan tahkota. Se osaa paljon (mm. markkeeraa tosi hyvin) ja nämä ongelmat eivät ole aiva ylitsepääsemättömiä. Riistalla kun kuumenee vähemmän, niin nome-b:ssä avo-luokka esim. ensi vuonna voisi olla ihan realistinen tavoite.
Viimeisin (reilu) viikko NOME osa 1.
Pitäisi (edelleen) päivitellä useammin, koska nyt tuli todella tenkkapoo siitä, että mitäs tässä on treenailtu. Joku treeni jää siis mahdollisesti kirjaamatta...
- 11.5. Gwenda käväisi WT-kokeessa. Ei hyvä.. Koira oli jo lähtökohtaisesti jumittunut vinkumoodiin. En saanut lukkoa auki, kuin hetkeksi. Sitä kuumensi a) riistan hajut b) vesi c) varmasti myös minun jännitys. Eka rasti oli sellainen, jossa heitettiin markkeeraus ja seuruuetttiin koiraa damille ja ohjaaja otti damin. Tässä ihan kamalaa seuraamista vinkumisen kera. Sitten markkeeraus lutakkoon. Koira meni suoraan damile, mutta ensin tarkasteli sitä "ah niin mielenkiintoista lutakkoa", nosti damin ja jatkoi tutkimuksiaan dami suussa. Monen pillityksen jälkeen lähti palauttamaan, mutta jatkoi seuraavalla lutakolla tutkimuksiaan. Saatiin pari säälipistettä..
Muut rastit lyhyesti: Ohjaus -> meni oikeaan paikkaan, haisteli merkkinä oleva kreppiä, lähti muualle, otti jotain pysäytyksiä ja ohjauksia, mutta siellä oli taas niinä riistan hajuja, jotka vetivät enemmän. Tuloksena nolla (saimme korjata sitten motivoidusti, mikä oli kiva). Vesimarkkeerauksessa palautuksessa tiputti ja ravisti. Lähihakutehtävässä vinkui seuraamisessa, enkä päästänyt hakuun.
- 13.5. Treeniä. Gwenda treenasi Ebban kanssa. Sain Petralta hyvän vinkin vinkumiseen, joka tuntui tehoavan. Tällä kaverilla vinkuminen selkeästi tarkoittaa "minä haluan" ja olen nyt ottanut nollatoleranssin sen kanssa. Hihnasta nyppäisy ei auta, mutta sellainen refleksimäinen sähädys ja koiraa kohti "hyökkäys" että se joutuu peruuttamaan on saanut nyt viestin perille (ja heti perään kehu, kun hiljenee).
Aloitimme maltti-seuruujutuilla. Teimme ohjausta motivoidusti, välissä oja. Mukana häiriömarkkeerauksia, joita välillä sai noutaa ja välillä ei. Kulma oli n 60-90, tein Gwendan kanssa parissa eri kohdassa. Ensimmäiselle muistipaikalle teimme myös lopussa pelkkää linjaa, ja ajoittain oli vaikeaa saada Gwendaa etenemään. Se jumittui ojaan. En tiedä mikä lopulta oli se "juttu", eli unohtiko se paikan vai häiritsikö sitä ne aiemmat markkeeraukset. Sain kuitenkin onnistumisia, käytiin välillä uudestaan motivoimassakin. Yhteenvetona kuitenkin voi sanoa, että Gwendaa häiritsee vielä ohjauksessa aika paljon häiriödamit/markkeeraukset. Näissä tulee niitä vinkaisuja, kun se haluaisi hakea sen "kivemman" damin. En enää sanoisi tätä epävarmuudeksi, vaan enemmänkin omaksi haluksi.
Treenasin Merliniä itsekseni. Tein motivoituja linjona pariin eri muistipaikkaan. Maassa häiriödameja. Ohjauksissa ei mitään ongelmia. Ongelmat muodostuivat häiriödameista. Teki ok, palautti ok, mutta onnistui jonkun kerran säntäämään häiriödamille heiti palautuksen jälkeen. Tein sitten pelkkää malttia, eli seuruutin koiraa damien ohi, heittelin dameja yms. Meni taas ihan ok, kunnes taas jossain vaiheessa säntäsi damille ja alkoi rallattelemaan... Ei hyvä. En luovuttanut vaan jatkoin oikein kunnolla "simputusta". Lopussa tuli moninkertaisesti onnistumisia. Tein myös taakselähetyksiä, piti palauttaa dami yli jne.
- 11.5. Gwenda käväisi WT-kokeessa. Ei hyvä.. Koira oli jo lähtökohtaisesti jumittunut vinkumoodiin. En saanut lukkoa auki, kuin hetkeksi. Sitä kuumensi a) riistan hajut b) vesi c) varmasti myös minun jännitys. Eka rasti oli sellainen, jossa heitettiin markkeeraus ja seuruuetttiin koiraa damille ja ohjaaja otti damin. Tässä ihan kamalaa seuraamista vinkumisen kera. Sitten markkeeraus lutakkoon. Koira meni suoraan damile, mutta ensin tarkasteli sitä "ah niin mielenkiintoista lutakkoa", nosti damin ja jatkoi tutkimuksiaan dami suussa. Monen pillityksen jälkeen lähti palauttamaan, mutta jatkoi seuraavalla lutakolla tutkimuksiaan. Saatiin pari säälipistettä..
Muut rastit lyhyesti: Ohjaus -> meni oikeaan paikkaan, haisteli merkkinä oleva kreppiä, lähti muualle, otti jotain pysäytyksiä ja ohjauksia, mutta siellä oli taas niinä riistan hajuja, jotka vetivät enemmän. Tuloksena nolla (saimme korjata sitten motivoidusti, mikä oli kiva). Vesimarkkeerauksessa palautuksessa tiputti ja ravisti. Lähihakutehtävässä vinkui seuraamisessa, enkä päästänyt hakuun.
- 13.5. Treeniä. Gwenda treenasi Ebban kanssa. Sain Petralta hyvän vinkin vinkumiseen, joka tuntui tehoavan. Tällä kaverilla vinkuminen selkeästi tarkoittaa "minä haluan" ja olen nyt ottanut nollatoleranssin sen kanssa. Hihnasta nyppäisy ei auta, mutta sellainen refleksimäinen sähädys ja koiraa kohti "hyökkäys" että se joutuu peruuttamaan on saanut nyt viestin perille (ja heti perään kehu, kun hiljenee).
Aloitimme maltti-seuruujutuilla. Teimme ohjausta motivoidusti, välissä oja. Mukana häiriömarkkeerauksia, joita välillä sai noutaa ja välillä ei. Kulma oli n 60-90, tein Gwendan kanssa parissa eri kohdassa. Ensimmäiselle muistipaikalle teimme myös lopussa pelkkää linjaa, ja ajoittain oli vaikeaa saada Gwendaa etenemään. Se jumittui ojaan. En tiedä mikä lopulta oli se "juttu", eli unohtiko se paikan vai häiritsikö sitä ne aiemmat markkeeraukset. Sain kuitenkin onnistumisia, käytiin välillä uudestaan motivoimassakin. Yhteenvetona kuitenkin voi sanoa, että Gwendaa häiritsee vielä ohjauksessa aika paljon häiriödamit/markkeeraukset. Näissä tulee niitä vinkaisuja, kun se haluaisi hakea sen "kivemman" damin. En enää sanoisi tätä epävarmuudeksi, vaan enemmänkin omaksi haluksi.
Treenasin Merliniä itsekseni. Tein motivoituja linjona pariin eri muistipaikkaan. Maassa häiriödameja. Ohjauksissa ei mitään ongelmia. Ongelmat muodostuivat häiriödameista. Teki ok, palautti ok, mutta onnistui jonkun kerran säntäämään häiriödamille heiti palautuksen jälkeen. Tein sitten pelkkää malttia, eli seuruutin koiraa damien ohi, heittelin dameja yms. Meni taas ihan ok, kunnes taas jossain vaiheessa säntäsi damille ja alkoi rallattelemaan... Ei hyvä. En luovuttanut vaan jatkoin oikein kunnolla "simputusta". Lopussa tuli moninkertaisesti onnistumisia. Tein myös taakselähetyksiä, piti palauttaa dami yli jne.
perjantai 9. toukokuuta 2014
3 viimeisintä viikkoa: NOME
Muistankohan edes kaikkia treenejä:
Huhtikuun vika viikonloppu meni Surkeejärvellä NOME-koulutuksessa. Molemmat koirat olivat puoli päivää la ja su.
La: Gwenda Jari Hartikaisen ryhmässä. Pikkasen oli piippausta odotellessa. Teimme ensin markkeerauksia (tiputuspaikka niityllä kummun takana, lähetyspaikka siirtyi). Kiinnitettiin huomiota siihen, että nappaan damin aika äkäsesti koiran suusta (koska muuten herkästi tippuu). Tässä siis huolellisuutta.
Kakkosmarkkeerauksia perään. Meni ihan ok. Lopuksi motivoitua linjaa.
Merlin oli Veijo Saringon ryhmässä iltapäivällä. Tein pelkkää malttia ja opin muiden tekemisistä ehkä jotain. Lopuksi Merlinille noutamattomuustreeniä. Eli lähetettiin viereinen koira markkeeraukseen. Ekassa varasti, tuli takaisin kiellolla. Sitten lähti (ja ui lammen halki), vaikka mitään ei heitetty... Koira on niin lähtökuopissa koko ajan, pohdittiin tähän keinoja. Luulen että pelkkä positiivinen vahvistaminen ei tässä riitä ja koira on niin kovapäinen, että sen pitäisi saada ei-toivotusta käytöksestä jonkun kerran palaute, jonka se ymmärtää/uskoo.. Pitänee siis pohtia tätä.
Su: Molemmat treenasi Jarin ryhmässä. Gwenda oli aamulla ja nyt oli paljon rauhallisempi...kunnes treenin lopussa pääsi uimisen makuun ja alkoi piippaamaan vettä kohti. Teimme nyt (eri paikassa) markkeerauksia vähän samalla idealla, kuin lauantaina, eli koira ei nää kummun takaa tarkkaa pudotuspaikkaa. Toistojen myötä itseluottamus kasvoi. Lähetyspaikkaa siirrettiin ja teimme myös kakkosia. Muistutuksena oli se, että antaa koiran lukita se katse kunnolla ennen lähetystä. Jostain syystä Gwendalla oli tapana jäädä tuijottamaan heittäjää, mutta kuitenkin lähti suoraviivaisesti damille.
Lopuksi veteen motivoitua linjaa. Hyvin meni ja palautuksessa hiukan ravisteli, mutta dami pysyi suussa.
Merlin: Merlin tuli siis jatkamaan siitä, mihin Gwendan kanssa jäätiin. Teimme ensin linjaa sinne veteen (pöheikön jälkeen oleva oja). Ainoa motivointi Merlinille oli se, että näki muiden suorituksia. Meni täysin suoraviivaisesti.
Sitten markkeeraus ojaan, mutta ensin linjalle toisaalle, sen jälkeen markkeerausdamin nosto. Tämäkin meni ok.
Lopuksi havainnollistettiin Merlinin kanssa sitä, miten linjaa opettaessa opetetaan ylittämään erilaisia maastorajoja. Dami oli samassa paikassa vedessä, mutta lähetyspaikka siirtyi, jolloin väliin tulu aina uusia maastonmuutoksia. Tässä ongelmana oli seuruu... edistää pirusti. Sain ohjeeksi pitää koiraa enemmän hihnassa, en tosin usko, että se auttaa tähän vapaana seuruuseen.
Vappuviikolla taisi olla pari-kolme omatoimista nome-treeniä. Viime viikolla 1-2 treeniä. Merlinin kanssa otin nyt käyttöön (useita eri vaihtoehtoja pohtineena ja hieman kokeilleenakin) uuden palautekeinon seuraamisessa. Koira siis tietää tasan tarkkaan, mitä siltä vaaditaan, mutta malttamattomuudessaa edistää härskisti. Tämä kuulostaa aika kovalta, mutta olen nyt aika vakuuttunut, että pehmeämmillä keinoilla en tule saamaan asiaa koiralle perille. Koiraa ei siis varsinaisesti satuteta, vaikka fyysinen rangaistus onkin. Eli mulla on kädessä hihna ja koiran edistäessä/karatessa näpäytän sillä kylkeen.
Voin parin treenin perusteella todeta, että sillä on ollut vain positiivisia vaikutuksia yhteistyöhön. Merlin lopetti karkailun/kilpajuoksun dameille. Siitä hävisi se pakko saada kaikki damit heti nyt (ja juosta karkuun dami suussa, jos tekee väärin). Korvat ja häntä laskivat sopivasti ja se nyt kysyy minulta "mitä sinä haluat minut tekevän" sen sijaan, että se käskyttää minua ja luulee olevansa itse treenin vetäjä. Treeni menee taas muuten paremmassa yhteistyössä, koira on paremmin ohjattavissa yms.
Olen tehnyt pääosin erilaisia linjoja (enemmän ja vähemmän motivoidusti). Gwendan kanssa vähän vesihommia ja olen yrittänyt saada sitä vedestä kuumumista aisoihin (= kävelen poispäin, jos piippaa ja palaan veden ääreen vasta, kun on hiljaa. Teen yleensä linjan ensin maalle, ennen, kuin saa noutaa vedestä.) Gwendalla on palautukset vedestä parantunut. Merlin palauttaa kivasti ravistamatta ilman vahvistavia "tänne"-käskyjä.
Merlinillä on ollut aika kivoja ja suoria linjoja. Lisäksi viimeisimmässä treenissä olin iloinen, kuinka se kuuteli pilliä ja otti suuntia ja käskyjä.
Yksi treeni oli avustajan kanssa. Teimme siinä molemmille koirille markkeeraus + linja -yhdistelmää 90 asteen kulmassa aika pitkillä etäisyyksillä, mutta koko ajan samoille paikoilla. Välissä oli ylitettävä oja. Merlinille myös malttia ja Gwendalle erittäin pitkä markkeeraus muistipaikkaan isteluottamuksen nostamiseksi.
Uudenmaan ohjus:
Gwenda osallistui 3.5. Uudenmaan Ohjukseen ja sai 56 / 66 pisteestä. Kaikki damit nousivat, mutta muutama piste meni joka tehtävässä pienistä kauneusvirheistä (saimme kaikista osa-alueista 8-9/10 p):
Ohjauksessa seuraaminen oli vähän huonoa (haisteli maata ja merkkasi matkalla), ja jäi damin päälle hetkeksi tuijottamaan vieressä heiluvia kreppejä.
Markkeeraustehtävässä ( 2 x ykkösmarkkeeraus) vahvistin vähän toista palautusta, kun oli sen näköinen, että olisi voinut jäädä tarkastelemaan matkalla yhtä ojaa. Toisessa markkeerauksessa vähän rengasti ja taisi aavistuksen varastaakin (odotutin sitä aika paljon, että lukuttui ojan toisella puolella olevaan pudotuspaikkaan)
Hakutehtävässä oli lähdössä dami suussa pariin otteeseen metsästelemään, joten jouduin voimakkaati vajvistamaan luoksetuloa.
3 viimeisintä viikkoa: Agility
Agiltyn saralla kolmeen viikkoon on mahtunut kolmet Akatemian agit (molemmat koirat). Lisäkis yhdet omatoimiset treenit ja eilen alkoi HSHK:ssa ulkokausi. Etenkin Merlin on tehnyt hyvää työtä, siinä on tällä hetkellä aika mukavassa suhteessa irtoamista ja ohjattavuutta. Kepit alkavat taas sujua taantuman jälkeen. Kontaktit tökkivät radalla malttamattomuuden vuoksi. Erikseen menee hyvin.
Gwendalle on tullut nyt taas sitä pysähtelyä, joten on pitänyt tehhä lyhyttä pätkää ja panostaa palkkaukseen ja rytmitykseen. Nyt kuitenkin 2 viimeisimmissä treeneissä Gwenda (tai ohjaaja) on petrannut. Akatemialla oli viimeksi Anna valmentajana ja kun kerroin noista ongelmista, niin treenissä panostettiin aika kivasti vauhtiin. Eilen myös HSKH:n treeneissä panostettiin nimenoman tähän. Myös suurempi ulkokenttä sai tyttöön lisää intoa.
Gwendalle on tullut nyt taas sitä pysähtelyä, joten on pitänyt tehhä lyhyttä pätkää ja panostaa palkkaukseen ja rytmitykseen. Nyt kuitenkin 2 viimeisimmissä treeneissä Gwenda (tai ohjaaja) on petrannut. Akatemialla oli viimeksi Anna valmentajana ja kun kerroin noista ongelmista, niin treenissä panostettiin aika kivasti vauhtiin. Eilen myös HSKH:n treeneissä panostettiin nimenoman tähän. Myös suurempi ulkokenttä sai tyttöön lisää intoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)