Ihanassa helmikuisessa auringonpaisteessa nomeilua. Merlin treenasi Alvan (täti) kanssa ja Gwenda Svanten (Merlinin veli) seurassa.
Merlin oli taas rauhallisempi, kuin aiemmin. Piippausta ihan satunnaisesti, edelleen se purkaa sitä välillä ylitsevuotavaa stressiään hyppimällä. Mulla on ollut miettimistä siinä, että miten tuohon suhtautuu ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että kannattaa vaan rauhoittaa sitä kävelemällä pois tilanteesta, silittelemällä ym. Riuhtominen, äriseminen ym. tekevät vaan lisää kierroksia koiraan. Nyt se jo välillä ihan itse keksii, että se istuminen on varmaan hyvä ratkaisu silloin, kun ei muuta osaa. Alvan perään ei enää nykinyt, mutta jos olisi ollut irti, niin olisi lähtenyt perään. Itse työskennellessä stressi ja kuumeneminen näkyi siinä, että vaihteli pariin otteeseen damia ja ennen linjalle lähetystä poika ei oikein tiennyt, miten päin olla. Ja siinä damin luovutuksen jälkeen koiralle tulee aina sellainen hetki, että ei tiedä mitä tehdä, jolloin saattaa vaikka pinkaista toisen koiran luo. Tänään kerran oli lähtemässä, mutta parin metriä irottuaan palasi takaisin. Näihin pitää saada vaan niin selkeä rutiini, ettei koira ehdi miettiä muuta.
Alkuun seuraamista damien ohi/pujotellen. Teimme tiellä linjaa, jossa oli 6 damia peräkkäin. Vuorotellen hakivat. Damit olivat lähellä toisiaan ja Merlin vaihtoi kahdella kerralla siihen seuraavaan damiin.
Toinen harjoitus muuttui vähän sitä tehdessä (emme jaksaneet tarpoa syvässä lumihangessa niin paljoa). Neliön kahdessa vierekkäisessä kulmassa oli 6 damia. Koirat lähetettiin vastakkaisista kulmista joko neliön sivua pitkin tai vinottain läpi. Hanki oli syvää ja keskellä meni pituussuunnassa mootorikelkkaura, mikä houkutteli koiria. Merlinin osalta toteutus oli tämä:
1. lähetys neliön sivua pitkin meni suoraviivaisesti.
2. lähetys piti mennä toista sivua toiseen kasaan, mutta Merlin päätti mennä sinne ensimmäiseen paikkaan, eli viistosti. Lisäksi meni osittain moottorikelkkauraa pitkin meno- ja paluumatkalla.
3. lähetys samasta kulmasta neliön sivua paikkaan, johon pyrin jo edellisellä kerralla. Tässä välissä Merlin oli nähnyt Alvan damien luona, mikä motivoi sopivasti ja sain koiran sinne suoraviivaisesti.
4. Vaihdoin toiseen kulmaan ja lähetin samaan paikkaan, mistä 3. dami noudettiin, mutta nyt viistosti. Lähti oikeaan suuntaan, vaihtoi moottorikelkkauralle, jota eteni kunnes pysäytin ja ohjasin oikealle. Toimi näinkin.
5. Vaihdoin taas kulmaa ja lähetin vastakkaiseen kulmaan. Nyt kaikista urista huolimatta eteni ja palautti täysin suoraan.
6. Menin neliön ulkopuolelle tielle, jossa lähetin eteen ja pysäytin ja ohjasin vasemmalle. Ensimmäisellä kerralla lähti juoksemaan vasemmalle ohjatessani täysiä luokseni. Tein saman lyhyemmällä matkalla (ja huomasin, että olin pysäyttänyt ja ohjannut vasemmalle aivan liian aikaisin). Nyt pysäytin oikeassa kohdassa ja sain koiran dameille.
Gwendan kanssa alkuun malttijuttuja. Sitten tieltä dameja (6 damia peräkkäin linjalla). Svante oli ohjaajansa kanssa seisomassa siellä damien lähellä, jolloin Gwendalle ei tullut mieleenkään vaihtaa. Haki ensin 2 putkeen ja lopuksi yhden. Viimeisessä ei ollut avustajaa seisomassa ja hetki meni arpoessa, josko kävisi vaihtamassa. Ei vaihtanut.
Loppuun 2 markkeerausta hankeen. Matka lyhyt, mutta puut vaikeuttivat näkyvyyttä. Molemmat tulivat ylös, mutta ei mitään aivan suoraviivaisia suorituksia ollut. Markkeerauksia ei olla juurikaan tehty.
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
lauantai 23. helmikuuta 2013
3 päivää, muutamia treenejä
Viime päivinä ollaan vähän reenailtu...
Keskiviikkona nomeilua: ryhmätreenit Gwendan kanssa. Typylle siis lähinnä passi/malttitreeniä. Alkuun piippausta, mutta rauhoittui treenin edetessä. Yhden lähihakutreenin sai tehdä ja loppuun vähän vaihtamattomuustreeniä.
Torstaina akatemiassa agilityn ratatreenit: treeneistä en enää paljon muuta muista, mutta hyvä mieli jäi molempien koirien jäljiltä. Rataa en nyt piirrä. Merlinin kanssa sorruin alussa liian laiskaan ohjaukseen, jolloin koira ajautui liian pitkälle. Skarpattuani alkoi homma rullaamaan oikein mainiosti.
Gwendan kanssa ne hankalimmat ohjauskuviot sujuvat yllättävän mutkattomasti, koska se seuraa niin tarkasti ohjausta. Haasteen tuottaa eteneminen ja irtoaminen, joiden suhteen saatiin kotiläksyä (jälleen).
Perjantaina ensin omatoimiagit: Merlinille sitä samaa vanhaa, eli keppejä ja kontakteja. Hyppyjä siinä välissä virkistykseksi. Kepeissä tein eri lukumääriä parilla-kolmella verkolla ja verkkojen paikkoja vaihdellen. Lopuksi 6 keppiä ilman verkkoja, mutta pienillä ohjausavuilla. Saimme onnistumisia :)
Gwendan kanssa myös keppejä, verkoilla ja 4 kepllä ilman. Gwendalla tämä homma on vielä aika hakusessa. Pitää jatkossa laittaa lisää verkkoja, jotta saisi vauhtia. Vähäsen hyppelyä. Nostin rimoja jo korkeammalle ja yllätyin siitä, että pikkutytöstä löytyykin tuota pomppua oikein mainiosti. Kaikkia kontakteja vähäsen.
Nometreenit Merlinille Daisyn kanssa. Olen todella iloinen pojan työskentelyinnosta ja se osaa ihan oikeasti jotain. Se haaste on tuo kuumuminen toisten koirien läsnäollessa. Tänään oli taas astetta rauhallisempi, kuin viimeksi, eli oikealla tiellä ollaan. Vielä ollaan kaukana siitä, että voisi pitää irti toisen koiran työskennellessä, kun poika pinkoisi perään.
Mutta itse treeni: teimme samanlaista lähihakuharjoitusta, kuin "isot" koirat tekivät keskiviikkona Gwendan ryhmätreeneissä. Piilotin 3 damia lumeen 2x2 metrin alueelle. Ensin koira istumaan (selkä dameihin) ja lähihakupillitykseen. Seuraavat haetutin n. 15 metrin etäisyydeltä eteenlähetyksellä-pysäytyksellä ja lähihakupillityksellä. Tämä kuunteli ihan huippuhyvin pilliä mennessään liikaa sivuun/taakse, sain pidettyä oikealla alueella todella helpon tuntuisesti. Jes :)
Hakuruutu, 7 damia molemmille. Merlinillä voisi tuota motivointia vähentää hakuruuduissa, kun sen ensimmäisen damin hakuun ilmeisesti kuuluu sellainen katsastuskierros koko ruudun läpi (en ole varma, oliko vaihtelua, mutta jokin sillä kesti). Loput tulivat suoraviivaisemmin.
Kakkosmarkkeerauksia vuorotellen avoimella jäällä. Heittäjä heitti damit itsestään katsoen molempiin suuntiin. Välillä damit menivät aivan lumeen piiloon, välillä näkyi selvästi. Alkoi jo kuumenemaan heittoihin, oli karata, mutta kiellolla palasi sivulle. Teimme 2 kertaa. Ensimmäisessä vaihtoi suunnitelmiaan kesken etenemisen (koska toinen dami näkyi selvemmin), mutta sai kuitenkin jälkimmäisenkin suoraviivaisesti ylös. Toinen kerta meni nappiin. Lopuksi vähän malttia, eli nostelin damit itse ylös.
Saadakseni loputkin mehut koirasta pois, teimme vielä linjoja. 4 damia heinikkoon sellaisen tolpan juureen. Lähetyspaikka kiersi ympyrän kaarella. Yhtä lukuunottamatta meni suoraan (valitsi helpomman polun umpihangen sijaan).
Gwenda teki kahdenlaista vaihtamattomuustreeniä. Ensin linja, jossa 2 damia peräkkäin ja avustaja vahtimassa, ettei vaihda. Gwendalle riitti jo avustajan läsnäolo, eikä vaihtanut. Toisena sitten linja, jossa kesken palutukseb avustaja pudotti damin maahan. Ensimmäisessä yritti vaihtaa, (mutta estettiin). Toisessa oli jo oppinut läksynsä.
Lumisilla dameilla on pudottelua. Otin nyt kyykyssä vastaan (en vaatinut istumaan). Olin positiivisesti yllättynyt, että tyttö ihan tyrkytti sitä damia kohti kasvojani. Hyvällä tiellä olemme luovutusten suhteen.
Gwendan kanssa vielä illalla UMN:n vikat agitreenit, jossa oli 1-luokan rata. Teimme kahdessa osassa, ja radalla oli yksi kohta, joka tuotti vaikeuksia. Siinä piti irrota sivusuunnassa putkeen.
Nyt on kotona kaksi aikalailla rauhallista koiraa ;)
Keskiviikkona nomeilua: ryhmätreenit Gwendan kanssa. Typylle siis lähinnä passi/malttitreeniä. Alkuun piippausta, mutta rauhoittui treenin edetessä. Yhden lähihakutreenin sai tehdä ja loppuun vähän vaihtamattomuustreeniä.
Torstaina akatemiassa agilityn ratatreenit: treeneistä en enää paljon muuta muista, mutta hyvä mieli jäi molempien koirien jäljiltä. Rataa en nyt piirrä. Merlinin kanssa sorruin alussa liian laiskaan ohjaukseen, jolloin koira ajautui liian pitkälle. Skarpattuani alkoi homma rullaamaan oikein mainiosti.
Gwendan kanssa ne hankalimmat ohjauskuviot sujuvat yllättävän mutkattomasti, koska se seuraa niin tarkasti ohjausta. Haasteen tuottaa eteneminen ja irtoaminen, joiden suhteen saatiin kotiläksyä (jälleen).
Perjantaina ensin omatoimiagit: Merlinille sitä samaa vanhaa, eli keppejä ja kontakteja. Hyppyjä siinä välissä virkistykseksi. Kepeissä tein eri lukumääriä parilla-kolmella verkolla ja verkkojen paikkoja vaihdellen. Lopuksi 6 keppiä ilman verkkoja, mutta pienillä ohjausavuilla. Saimme onnistumisia :)
Gwendan kanssa myös keppejä, verkoilla ja 4 kepllä ilman. Gwendalla tämä homma on vielä aika hakusessa. Pitää jatkossa laittaa lisää verkkoja, jotta saisi vauhtia. Vähäsen hyppelyä. Nostin rimoja jo korkeammalle ja yllätyin siitä, että pikkutytöstä löytyykin tuota pomppua oikein mainiosti. Kaikkia kontakteja vähäsen.
Nometreenit Merlinille Daisyn kanssa. Olen todella iloinen pojan työskentelyinnosta ja se osaa ihan oikeasti jotain. Se haaste on tuo kuumuminen toisten koirien läsnäollessa. Tänään oli taas astetta rauhallisempi, kuin viimeksi, eli oikealla tiellä ollaan. Vielä ollaan kaukana siitä, että voisi pitää irti toisen koiran työskennellessä, kun poika pinkoisi perään.
Mutta itse treeni: teimme samanlaista lähihakuharjoitusta, kuin "isot" koirat tekivät keskiviikkona Gwendan ryhmätreeneissä. Piilotin 3 damia lumeen 2x2 metrin alueelle. Ensin koira istumaan (selkä dameihin) ja lähihakupillitykseen. Seuraavat haetutin n. 15 metrin etäisyydeltä eteenlähetyksellä-pysäytyksellä ja lähihakupillityksellä. Tämä kuunteli ihan huippuhyvin pilliä mennessään liikaa sivuun/taakse, sain pidettyä oikealla alueella todella helpon tuntuisesti. Jes :)
Hakuruutu, 7 damia molemmille. Merlinillä voisi tuota motivointia vähentää hakuruuduissa, kun sen ensimmäisen damin hakuun ilmeisesti kuuluu sellainen katsastuskierros koko ruudun läpi (en ole varma, oliko vaihtelua, mutta jokin sillä kesti). Loput tulivat suoraviivaisemmin.
Kakkosmarkkeerauksia vuorotellen avoimella jäällä. Heittäjä heitti damit itsestään katsoen molempiin suuntiin. Välillä damit menivät aivan lumeen piiloon, välillä näkyi selvästi. Alkoi jo kuumenemaan heittoihin, oli karata, mutta kiellolla palasi sivulle. Teimme 2 kertaa. Ensimmäisessä vaihtoi suunnitelmiaan kesken etenemisen (koska toinen dami näkyi selvemmin), mutta sai kuitenkin jälkimmäisenkin suoraviivaisesti ylös. Toinen kerta meni nappiin. Lopuksi vähän malttia, eli nostelin damit itse ylös.
Saadakseni loputkin mehut koirasta pois, teimme vielä linjoja. 4 damia heinikkoon sellaisen tolpan juureen. Lähetyspaikka kiersi ympyrän kaarella. Yhtä lukuunottamatta meni suoraan (valitsi helpomman polun umpihangen sijaan).
Gwenda teki kahdenlaista vaihtamattomuustreeniä. Ensin linja, jossa 2 damia peräkkäin ja avustaja vahtimassa, ettei vaihda. Gwendalle riitti jo avustajan läsnäolo, eikä vaihtanut. Toisena sitten linja, jossa kesken palutukseb avustaja pudotti damin maahan. Ensimmäisessä yritti vaihtaa, (mutta estettiin). Toisessa oli jo oppinut läksynsä.
Lumisilla dameilla on pudottelua. Otin nyt kyykyssä vastaan (en vaatinut istumaan). Olin positiivisesti yllättynyt, että tyttö ihan tyrkytti sitä damia kohti kasvojani. Hyvällä tiellä olemme luovutusten suhteen.
Gwendan kanssa vielä illalla UMN:n vikat agitreenit, jossa oli 1-luokan rata. Teimme kahdessa osassa, ja radalla oli yksi kohta, joka tuotti vaikeuksia. Siinä piti irrota sivusuunnassa putkeen.
Nyt on kotona kaksi aikalailla rauhallista koiraa ;)
sunnuntai 17. helmikuuta 2013
Stressi-Erkki ryhmätreeneissä
Parin edellisen, ei niin hyvin sujuneen ryhmätreenin jälkeen vähän arvelutti lähteä tämän Merlinin kanssa stressaamaan rivistöön. Varsinkin, kun oli se väliköhtaus treenin lopussa.. Ja näinhän se tunnelma nousi oikein kattoon, kun ensimmäisen noudon jälkeen Merlin karkasi taas nuoren nartun päälle. (Itse markkeerauksen suoritus meni aivan nappiin haastavassa lumihangessa).
Olin jo hetken aikaa lopettamassa koko treenin siihen paikkaan(ja taas pohtimassa, että onko tässä mitään järkeä noin muutenkaan). Jostain syystä en laittanutkaan koiraa autoon, vaan menimme jatkamaan. Ensin kävimme moikkaamasta nuorta kultsutyttöä, jonka kimppuun Merlin oli sännännyt. Nyt ei merkkiäkään aggressiivisuudesta, vaan ihan iloisesti vaihtoivat kuulumiset.
Toinen markkeeraus ei noussut ja koira lähti hyvin nopeasti alueelta toisaalle, jossa parille toiselle koiralle oli vastikään heitetty markkeerauksia. Lopulta sain koiran luokse ja uusi markkeerausheitto, minkä suht nopeasti nosti.
Tässä kohdassa muut alkoivat tehdä turhan hankalan näköisiä juttuja ja menimme pellolle tekemään markkeerauksia (mies heitteli, oli Gwendan kanssa mukana passitreenissä). 2 markkeerausta samaan kohtaan (ok, pientä pyörimistä alueella) ja lopulta sokko linja samaiselle paikalle. Nihkeästi lähti ohjaukseen, mutta kolmannella yrityksellä irtosi ja eteni vauhdilla ja suoraan. Se on kumma näissä sokoissa linjoissa, kun joskus alkuun on hirveä uskonpuute ja nimenomaan sillä kolmannella lähetyksellä eteneekin ilman ongelmia... Tässä oli sopivan asteinen häiriö, kun muut koirat tekivät omia juttujaan siinä lähistöllä, mutta osittain näkösuojassa. Merlin oli aika rauhallinen.
Sitten taas seuraamaan muiden treenaamista. Poimimme yhden markkeerauksenkin mäeltä, mitä emme edes erityisesti valmistautuneet noutamaan. Merlin kuitenkin kovasti näytti nähneen heiton, joten annoin mennä.
Alun välikohtausta lukuunottamatta Merlin oli jo paljon rauhallisempi, jopa ison osan ajasta istui hiljaa hihnassa. Välillä vinkuen ja paljon oli yleistä touhottamista ja tempomista. Ei kuitenkaan niin voimakasta, kuin aiemmin ja pystyin pitämään oman mielen rauhallisempana.
Lopuksi Merlinille oma harjoitus. Onhan nuo toisten koirien päälleryntäämiset aika huolestuttava juttu. Hankaloittaa treeniä, kun ei voi luottaa koiraansa ja nomepuolella sallii vain alo-luokassa kilpailemisen. Olen pohtinut käytöksen syitä: onko vaan kuumumista, onko oikeaa koira-aggrea, mikä tällä oikein napsahtaa päässä? Erään agiryhmäläisen kanssa pohdittiin, että olisiko jonkinlaista reviirikäyttäytymistä. Kiertelin hihnassa muiden koirien läheltä, istutin Merliniä muiden viereen jne. Sitä ei pätkääkään kiinnostanut muut koirat. Yleisesti vaan tarkkaili ympäristöä, tarkisti, missä Gwenda luuraa yms.
Ok, ei pitäisi olla ainakaan koira-aggrea (huh). Sitten sivussa yksi motivoitu linja. Ennen noutoa tein seuraamista, ja koiran kuonoa oli todella vaikeaa kääntää damista poispäin. (Yksin treenatessa ei tälläsissä mitään ongelmia). Teimme noudon ja sitten palasimme koirien luo, nyt dami suussa. Ja johan stressi-erkin suu kävi, kun olisi purkkaa jauhanut. Loppupäätelmänä siis, että tämän pää ei vaan kestä vielä näin isoa treeniporukkaa. Stressitaso on valtava (eikä sitä helpota, jos minä ärjyn ja riuhdon mukana). Eli siedätyshoitoa kehiin, nyt paritreeneissä homma ensin kuntoon ja sitten isompaan porukkaan. Ja isomman porukan treenejä voi seurailla etäämmältä. Tänään tilanne oli jo helpompi, koska emme olleet tiiviissä rivissä, vaan koirat olivat hajautettuna treenialueelle, ja pysyttelin vähän kauempana pahimmasta kuhinasta. Jotenkin tämä tsemppaa ne varsinaiset tehtävät aika omalla tasollaan jopa, mutta heti, kun ei ole selkeää tehtävää, niin alkaa sähläys, piippaus ja sijaistoiminnot. Onko toi muiden päälle hyökkiminen sitten jonkinlainen sijaistoiminto? Ei jaksa olla paikallaan ja johonkin pitää reagoida ja kanavoida stressiään. Merlinhän myös hyppii paljon ihmisten päälle stressaantuessaan niinikään sijaistoimintona.
Vaikea sanoa, onko tästä ikinä koiraksi alo-luokka pidemmälle, mutta jos nyt ensin pääsisi kokeilemaan kykyjään edes alo-touhuissa. Tämä on vielä kypsymätön, joten jos kehitystä voisi vielä ohjata oikeille urille(?)
Gwenda sai passitreenin, ja teki muutaman linjan. Haki myös noille kokeneemmille heitetyistä häiriömarkkeerauksista yhden. Ja olipa kiva nähdä, että vaikka typy on aiemmin treenannut vain minun kanssa, niin palautti ilman mietintöjä tämän päivän ohjaajalleen.
Olin jo hetken aikaa lopettamassa koko treenin siihen paikkaan(ja taas pohtimassa, että onko tässä mitään järkeä noin muutenkaan). Jostain syystä en laittanutkaan koiraa autoon, vaan menimme jatkamaan. Ensin kävimme moikkaamasta nuorta kultsutyttöä, jonka kimppuun Merlin oli sännännyt. Nyt ei merkkiäkään aggressiivisuudesta, vaan ihan iloisesti vaihtoivat kuulumiset.
Toinen markkeeraus ei noussut ja koira lähti hyvin nopeasti alueelta toisaalle, jossa parille toiselle koiralle oli vastikään heitetty markkeerauksia. Lopulta sain koiran luokse ja uusi markkeerausheitto, minkä suht nopeasti nosti.
Tässä kohdassa muut alkoivat tehdä turhan hankalan näköisiä juttuja ja menimme pellolle tekemään markkeerauksia (mies heitteli, oli Gwendan kanssa mukana passitreenissä). 2 markkeerausta samaan kohtaan (ok, pientä pyörimistä alueella) ja lopulta sokko linja samaiselle paikalle. Nihkeästi lähti ohjaukseen, mutta kolmannella yrityksellä irtosi ja eteni vauhdilla ja suoraan. Se on kumma näissä sokoissa linjoissa, kun joskus alkuun on hirveä uskonpuute ja nimenomaan sillä kolmannella lähetyksellä eteneekin ilman ongelmia... Tässä oli sopivan asteinen häiriö, kun muut koirat tekivät omia juttujaan siinä lähistöllä, mutta osittain näkösuojassa. Merlin oli aika rauhallinen.
Sitten taas seuraamaan muiden treenaamista. Poimimme yhden markkeerauksenkin mäeltä, mitä emme edes erityisesti valmistautuneet noutamaan. Merlin kuitenkin kovasti näytti nähneen heiton, joten annoin mennä.
Alun välikohtausta lukuunottamatta Merlin oli jo paljon rauhallisempi, jopa ison osan ajasta istui hiljaa hihnassa. Välillä vinkuen ja paljon oli yleistä touhottamista ja tempomista. Ei kuitenkaan niin voimakasta, kuin aiemmin ja pystyin pitämään oman mielen rauhallisempana.
Lopuksi Merlinille oma harjoitus. Onhan nuo toisten koirien päälleryntäämiset aika huolestuttava juttu. Hankaloittaa treeniä, kun ei voi luottaa koiraansa ja nomepuolella sallii vain alo-luokassa kilpailemisen. Olen pohtinut käytöksen syitä: onko vaan kuumumista, onko oikeaa koira-aggrea, mikä tällä oikein napsahtaa päässä? Erään agiryhmäläisen kanssa pohdittiin, että olisiko jonkinlaista reviirikäyttäytymistä. Kiertelin hihnassa muiden koirien läheltä, istutin Merliniä muiden viereen jne. Sitä ei pätkääkään kiinnostanut muut koirat. Yleisesti vaan tarkkaili ympäristöä, tarkisti, missä Gwenda luuraa yms.
Ok, ei pitäisi olla ainakaan koira-aggrea (huh). Sitten sivussa yksi motivoitu linja. Ennen noutoa tein seuraamista, ja koiran kuonoa oli todella vaikeaa kääntää damista poispäin. (Yksin treenatessa ei tälläsissä mitään ongelmia). Teimme noudon ja sitten palasimme koirien luo, nyt dami suussa. Ja johan stressi-erkin suu kävi, kun olisi purkkaa jauhanut. Loppupäätelmänä siis, että tämän pää ei vaan kestä vielä näin isoa treeniporukkaa. Stressitaso on valtava (eikä sitä helpota, jos minä ärjyn ja riuhdon mukana). Eli siedätyshoitoa kehiin, nyt paritreeneissä homma ensin kuntoon ja sitten isompaan porukkaan. Ja isomman porukan treenejä voi seurailla etäämmältä. Tänään tilanne oli jo helpompi, koska emme olleet tiiviissä rivissä, vaan koirat olivat hajautettuna treenialueelle, ja pysyttelin vähän kauempana pahimmasta kuhinasta. Jotenkin tämä tsemppaa ne varsinaiset tehtävät aika omalla tasollaan jopa, mutta heti, kun ei ole selkeää tehtävää, niin alkaa sähläys, piippaus ja sijaistoiminnot. Onko toi muiden päälle hyökkiminen sitten jonkinlainen sijaistoiminto? Ei jaksa olla paikallaan ja johonkin pitää reagoida ja kanavoida stressiään. Merlinhän myös hyppii paljon ihmisten päälle stressaantuessaan niinikään sijaistoimintona.
Vaikea sanoa, onko tästä ikinä koiraksi alo-luokka pidemmälle, mutta jos nyt ensin pääsisi kokeilemaan kykyjään edes alo-touhuissa. Tämä on vielä kypsymätön, joten jos kehitystä voisi vielä ohjata oikeille urille(?)
Gwenda sai passitreenin, ja teki muutaman linjan. Haki myös noille kokeneemmille heitetyistä häiriömarkkeerauksista yhden. Ja olipa kiva nähdä, että vaikka typy on aiemmin treenannut vain minun kanssa, niin palautti ilman mietintöjä tämän päivän ohjaajalleen.
lauantai 16. helmikuuta 2013
Ohjatut agit ja vähäsen nomeilua
Eilen molemmille Akatemiassa agilityn ratatreenit. Merlinin kanssa me jotenkin päädyttiin jumittamaan moneen kohtaan, osittain myös oma radanlukutaito ja radan muistaminen oli hakusessa (radalla mentiin samat 2 estettä 4 kertaa, aina eri tavalla..).
Gwenda pelasti taas päivän, päästiin sen kanssa loppuun asti pienissä pätkissä.
Tänään Gwendan kanssa UMN:n agi. Teimme välistävetoja useammalla eri tavalla. Gwenda aloitti taas oikein vauhdikkaasti, mutta vauhti jälleen hiipui treenin loppua kohden. Omatoimisesti teimme mm. A:ta ja pakkovalssia.
Merlinille tänään nomeilua: Ensin jätin muistidamit samalle linjalle ohajusta varten. Sitten toisaalla eteenlähetystä, pysäytystä ja oikeaa/vasenta, molempia 2 kertaa. Paikka oli sellainen T-risteys polulla. Hyvin meni.
Sitten täyttelin pientä hakuruutua, 6 damia. Välissä noutamaan muistidamit, n, 50 ja 80 metrin matkalta. Lopuksi hakuruutu, mikä ei ollut aivan onnistunein: oli liian pieni ja helppo, damit näkyi lumessa kauas ja Merlinhän shoppaili siellä ihan oman mielensä mukaan, välillä vaihtaen yms.
Gwenda pelasti taas päivän, päästiin sen kanssa loppuun asti pienissä pätkissä.
Tänään Gwendan kanssa UMN:n agi. Teimme välistävetoja useammalla eri tavalla. Gwenda aloitti taas oikein vauhdikkaasti, mutta vauhti jälleen hiipui treenin loppua kohden. Omatoimisesti teimme mm. A:ta ja pakkovalssia.
Merlinille tänään nomeilua: Ensin jätin muistidamit samalle linjalle ohajusta varten. Sitten toisaalla eteenlähetystä, pysäytystä ja oikeaa/vasenta, molempia 2 kertaa. Paikka oli sellainen T-risteys polulla. Hyvin meni.
Sitten täyttelin pientä hakuruutua, 6 damia. Välissä noutamaan muistidamit, n, 50 ja 80 metrin matkalta. Lopuksi hakuruutu, mikä ei ollut aivan onnistunein: oli liian pieni ja helppo, damit näkyi lumessa kauas ja Merlinhän shoppaili siellä ihan oman mielensä mukaan, välillä vaihtaen yms.
tiistai 12. helmikuuta 2013
Ja pikkuinen pelastaa päivän!
Kun suurin kiehunta oli laantunut, otin Gwendan vielä treenaamaan. Onneksi tämä teki oikein kivasti. Lunta keräävillä dameilla oli vähän tiputtelua ja ne muutoinkin epävarmat luovutukset vielä enemmän hakusessa.
Kaikki kinjat motivoituina. Vähän malttijuttuja välissä. Ensin yksi motivoitu ohjaus, sitten linjat 180 asteen kulmissa. Hyvin palautti ensin ensimmäisen ennen toiseen suuntaan lähetystä.
Sitten kaksi damia peräkkäin samalla linjalla. Meni vaihtamaan, mutta kompensoi sitten hienolla luovutuksella molempien damien suhteen. Sitten vielä 180 asteen kulmassa kaksi linjaa. Hienosti meni taas.
Lopuksi vähäsen pidempi motivoitu linja ja hienosti meni taas.
Rauha maassa, parempi mieli, pitoharjoituksia taas sisällä (paremmin menee jo Gwendankin osalta). Merlin kovasti yrittää ilahduttaa minua tuomalla kaikenlaista tavaraa mulle koneen ääreen...
Tänään treenin jälkeen sanoin jo Merlinille, etten enää ikinä treenaa sen kanssa, mutta ehkä jos kuitenkin jatketaan. ;)
Kaikki kinjat motivoituina. Vähän malttijuttuja välissä. Ensin yksi motivoitu ohjaus, sitten linjat 180 asteen kulmissa. Hyvin palautti ensin ensimmäisen ennen toiseen suuntaan lähetystä.
Sitten kaksi damia peräkkäin samalla linjalla. Meni vaihtamaan, mutta kompensoi sitten hienolla luovutuksella molempien damien suhteen. Sitten vielä 180 asteen kulmassa kaksi linjaa. Hienosti meni taas.
Lopuksi vähäsen pidempi motivoitu linja ja hienosti meni taas.
Rauha maassa, parempi mieli, pitoharjoituksia taas sisällä (paremmin menee jo Gwendankin osalta). Merlin kovasti yrittää ilahduttaa minua tuomalla kaikenlaista tavaraa mulle koneen ääreen...
Tänään treenin jälkeen sanoin jo Merlinille, etten enää ikinä treenaa sen kanssa, mutta ehkä jos kuitenkin jatketaan. ;)
Herra hötkyilijä
Päällimmäisenä päivän ryhmätreenistä jäi mieleen taas tämän Merlin-pojan ylivirittyneisyys. Hirveä veto treenipaikalle ja jotenkin hankalaa saada kontaktia koko koiraan. Edelliseen ryhmätreeniin verrattuna toisten koirien perään säntäily väheni ja puutuinkin siihen vähän tiukemmalla otteella. Sen sijaan piippasi valtaosan ajasta, en edes jaksanut puuttua siihen lievempään vinkunaan, kun tuntui, ettei sillä ollut mitään vaikutusta. Ei tuo oikein tainnut ymmärtää, mistä kiellän. Yksin treenatessa kun ei lähde ääntäkään, niin ei ole tarvinnut useasti kieltää.
Teimme myös lyhyttä ohjausharjoitusta, jossa dami+koirakujan päässä oli dami, mille lähetettiin. Oli onnistumisia, mutta kauempaa lähetettynä ei pysynyt linjalla, vaan hakeutui sivussa oleville dameille.
Yksi linja motivoituna erikseen. Ja pari lyhyttä markkeerausta suoraviivaisesti. Siinä hyvää oli se, että vaikka muut koirat olivat ihan markkeerauspaikan lähellä, ei tämä katsonutkaan niitä.
Selkeästi tämä rauhoittui, kun oli päässyt hommiin ja keskittyi itse työntekoon hyvin. Lopussa seurasi ilman hihnaakin oikein mallikkaasti...kunnes jostain mielenhäiriöstä ampaisi nartun kimppuun. Vähillä vammoilla selvittiin, mutta kyllä vähän pisti ihmetyttämään. Tämä leikkisä kavei noin muuten palvoo narttuja, mutta ilmeisesti jollain treenimoodilla saattaa reagoida yllättävästi.
Itse työnteko sujuu siis mallikkaasti, mutta tuossa odottamisosiossa ollaan valovuoden päässä siitä, mitä sen pitäisi olla.
Gwenda ei päässyt treenaamaan, kun siinä adrenaliini ja stressihormonimyrskyssä ei ollut ehkä paras idea. Jos tässä illalla vielä jotain tekisi, kun namitkin on varattu.
Teimme myös lyhyttä ohjausharjoitusta, jossa dami+koirakujan päässä oli dami, mille lähetettiin. Oli onnistumisia, mutta kauempaa lähetettynä ei pysynyt linjalla, vaan hakeutui sivussa oleville dameille.
Yksi linja motivoituna erikseen. Ja pari lyhyttä markkeerausta suoraviivaisesti. Siinä hyvää oli se, että vaikka muut koirat olivat ihan markkeerauspaikan lähellä, ei tämä katsonutkaan niitä.
Selkeästi tämä rauhoittui, kun oli päässyt hommiin ja keskittyi itse työntekoon hyvin. Lopussa seurasi ilman hihnaakin oikein mallikkaasti...kunnes jostain mielenhäiriöstä ampaisi nartun kimppuun. Vähillä vammoilla selvittiin, mutta kyllä vähän pisti ihmetyttämään. Tämä leikkisä kavei noin muuten palvoo narttuja, mutta ilmeisesti jollain treenimoodilla saattaa reagoida yllättävästi.
Itse työnteko sujuu siis mallikkaasti, mutta tuossa odottamisosiossa ollaan valovuoden päässä siitä, mitä sen pitäisi olla.
Gwenda ei päässyt treenaamaan, kun siinä adrenaliini ja stressihormonimyrskyssä ei ollut ehkä paras idea. Jos tässä illalla vielä jotain tekisi, kun namitkin on varattu.
maanantai 11. helmikuuta 2013
Kepeissä edistystä
Treenailimme omatoimisesti agilitya. Hallilla vierähti lähes kaksi tuntia! Gwenda treenasi lyhyesti kahteen otteeseen ja Merlin enemmän 3 kertaan jaettuna. Molemmat koirat olivat oiken mukavia treenikavereita. En tajua, miten tuo Merlin vaan jaksaa ja jaksaa...
Merlinin kanssa teimme seuraavaa:
-Kepit: ensin 8 kepillä niin, että oli verkko alussa ja lopussa. Meni upeasti. Sitten verkko vain alussa ja hienosti meni edelleen. Sitten 12 keppiä, verkot alussa ja lopussa ja hienosti meni. Se oli ihan noin vaan jotenkin alkanut hahmottamaan hommaa. Lopputreeneissä homma alkoi tökkimään (ei johtunut morivaation puutteesta) ja lopulta lähdin taas helpottamaan lisäämällä pari verkkoa, että saatiin onnistumisia.
-Kontakteja: A ja puomi, joissa pysyi hyvin. A:n ylösmeno juoksulla, ei pitäisi olla riskiä kontaktin ylihyppäämisestä. Alastuloon on 2on2off, joka oli tänään hyvä, kesti härnäämistä mainiosti. Puomilla olen laittanut namin ylösmenokontaktille aina satunnaisesti, jotta koira rytmittäisi menon oikein. Ihan alussa tässäkin oli pysäytys. Tähän asti ei ole hyppinyt kontaktin yli ilman namiakaan edes radalla. Alastulossa 2on2off, joka niinikään sujui tänään hyvin. Ilmeisesti tässä hallissa sitten nämä sujuu, mutta Akatemialla ei...
-Ratapätkää: Tein samaa pätkää, kuin torstaina 7.2. (sen päivän päivityksessä, esteet 8-10) ja jatkoin siitä vielä parilla esteellä eteenpäin. Tavoitteena saada siis pituus onnistumaan, vaikka sen jälkeen kaartaisi (eli ei hyppää siitä välistä) ja se päällejuoksu-persjättö oli ihan hyvä vahvistaa. Jouduin laittamaan pituuden sivuille hieman lisäestettä, koska kaarsi välistä..
Toisena asiana etenemistä ja rimat olivat samalla aika korkealla. Etenemisharjoituksessa oli aitoja, jotka olivat hiukan vinossa eri suuntiin, rengas ja muuri. Etenemiskäsky alkaa toimia.
Gwendan kanssa teimme myös samaa radanpätkää, kuin Merlinillä. Lisäksi etenemistä (putki-aita-rengas-muuri). Muuri aiheutti ensimmäisellä kerralla ihmetystä ja renkaaseen laitoin sivulle apuaidat, koska meni herkästi välistä. Alkoi rullata. Etenemistreeniä edelleen tarvitaan.
Lisäksi jonkun verran kontakteja (A ja puomi) sekä keppejä. Gwendan kanssa kepit ovat vielä hyvin epävarmat. Voisi ajoittain palata siihen, että on kaikki verkot, niin saisi vauhtia hommaan.
Merlinin kanssa teimme seuraavaa:
-Kepit: ensin 8 kepillä niin, että oli verkko alussa ja lopussa. Meni upeasti. Sitten verkko vain alussa ja hienosti meni edelleen. Sitten 12 keppiä, verkot alussa ja lopussa ja hienosti meni. Se oli ihan noin vaan jotenkin alkanut hahmottamaan hommaa. Lopputreeneissä homma alkoi tökkimään (ei johtunut morivaation puutteesta) ja lopulta lähdin taas helpottamaan lisäämällä pari verkkoa, että saatiin onnistumisia.
-Kontakteja: A ja puomi, joissa pysyi hyvin. A:n ylösmeno juoksulla, ei pitäisi olla riskiä kontaktin ylihyppäämisestä. Alastuloon on 2on2off, joka oli tänään hyvä, kesti härnäämistä mainiosti. Puomilla olen laittanut namin ylösmenokontaktille aina satunnaisesti, jotta koira rytmittäisi menon oikein. Ihan alussa tässäkin oli pysäytys. Tähän asti ei ole hyppinyt kontaktin yli ilman namiakaan edes radalla. Alastulossa 2on2off, joka niinikään sujui tänään hyvin. Ilmeisesti tässä hallissa sitten nämä sujuu, mutta Akatemialla ei...
-Ratapätkää: Tein samaa pätkää, kuin torstaina 7.2. (sen päivän päivityksessä, esteet 8-10) ja jatkoin siitä vielä parilla esteellä eteenpäin. Tavoitteena saada siis pituus onnistumaan, vaikka sen jälkeen kaartaisi (eli ei hyppää siitä välistä) ja se päällejuoksu-persjättö oli ihan hyvä vahvistaa. Jouduin laittamaan pituuden sivuille hieman lisäestettä, koska kaarsi välistä..
Toisena asiana etenemistä ja rimat olivat samalla aika korkealla. Etenemisharjoituksessa oli aitoja, jotka olivat hiukan vinossa eri suuntiin, rengas ja muuri. Etenemiskäsky alkaa toimia.
Gwendan kanssa teimme myös samaa radanpätkää, kuin Merlinillä. Lisäksi etenemistä (putki-aita-rengas-muuri). Muuri aiheutti ensimmäisellä kerralla ihmetystä ja renkaaseen laitoin sivulle apuaidat, koska meni herkästi välistä. Alkoi rullata. Etenemistreeniä edelleen tarvitaan.
Lisäksi jonkun verran kontakteja (A ja puomi) sekä keppejä. Gwendan kanssa kepit ovat vielä hyvin epävarmat. Voisi ajoittain palata siihen, että on kaikki verkot, niin saisi vauhtia hommaan.
lauantai 9. helmikuuta 2013
Hakuruudut
Gwendan agility jäi eilen välistä minun joutuessa jäämään töihin.
Nomeporukka oli tänään kovin pieni, mutta hyvät treenit saimme aikaiseksi Alvan (Merlinin täti) ja Svanten (Merlinin veli) kanssa. Teimme hakuruutua niin, että ensin treenasivat Merlin ja Alva ja perässä Gwenda ja Svante.
Merlin: alkuun seuraamisia, damien välissä pujottelua, luoksetuloja ym. Treenasimme paikalla pysymistä siinä tilanteessa, kun toista koiraa pillitetään luokse. Ensimmäisellä kerralla reagoi toisen pilliin tulemalla luokseni, mutta seuraavat kaksi kertaa onnistuivat hyvin. Merlin kyllä kuumenee dameihin paljon kovemmin toisen koiran läsnäollessa, mikä toisaalta tarkoitti myös hyvää työintoa hakuruudussa. Näitä malttijuttuja pitää siis tehdä erityisesti treenikaverin kanssa, koska yksin ei tuota juurikaan vaikeuksia.
Hakuruutu ilman motivointia. Haki kuudesta damista kaksi ensimmäistä ja viimeistä. Ei moitittavaa. Pysyin yllättäen rauhassa ja hiljaisena toisen koiran tehdessä töitä.
Gwendan kanssa myös alkuun maltti- ja seuraamis- ym. juttuja. Pari kertaa oli karkaamassa damille, mutta kiellon myötä päätti olla nostamatta.
Hakuruutu motivoituna. Avustaja oli ruudussa valmiina, jos lähtisi vaihtelemaan. Mutta typyhän lähti välittömästi damin saatuaan luokseni pillillä tai ilman. Palautukset hyviä, luovutukset eivät (roiskasi lumiset damit jalkoihini), mutta nyt en nipottanut niistä. Pääasia oli että ylipäätäänsä palautti suoraviivaisesti ja vauhdilla. Haki ensin 3/6 ja täytön jälkeen 3/5. Viime kerralla koira oli vielä vähän hukassa, mutta nyt sillä oli ihan selkeä kuva siitä, mitä pitää tehdä.
Pito- ja luovutusharjoitukset jatkuvat sisällä.
Nomeporukka oli tänään kovin pieni, mutta hyvät treenit saimme aikaiseksi Alvan (Merlinin täti) ja Svanten (Merlinin veli) kanssa. Teimme hakuruutua niin, että ensin treenasivat Merlin ja Alva ja perässä Gwenda ja Svante.
Merlin: alkuun seuraamisia, damien välissä pujottelua, luoksetuloja ym. Treenasimme paikalla pysymistä siinä tilanteessa, kun toista koiraa pillitetään luokse. Ensimmäisellä kerralla reagoi toisen pilliin tulemalla luokseni, mutta seuraavat kaksi kertaa onnistuivat hyvin. Merlin kyllä kuumenee dameihin paljon kovemmin toisen koiran läsnäollessa, mikä toisaalta tarkoitti myös hyvää työintoa hakuruudussa. Näitä malttijuttuja pitää siis tehdä erityisesti treenikaverin kanssa, koska yksin ei tuota juurikaan vaikeuksia.
Hakuruutu ilman motivointia. Haki kuudesta damista kaksi ensimmäistä ja viimeistä. Ei moitittavaa. Pysyin yllättäen rauhassa ja hiljaisena toisen koiran tehdessä töitä.
Gwendan kanssa myös alkuun maltti- ja seuraamis- ym. juttuja. Pari kertaa oli karkaamassa damille, mutta kiellon myötä päätti olla nostamatta.
Hakuruutu motivoituna. Avustaja oli ruudussa valmiina, jos lähtisi vaihtelemaan. Mutta typyhän lähti välittömästi damin saatuaan luokseni pillillä tai ilman. Palautukset hyviä, luovutukset eivät (roiskasi lumiset damit jalkoihini), mutta nyt en nipottanut niistä. Pääasia oli että ylipäätäänsä palautti suoraviivaisesti ja vauhdilla. Haki ensin 3/6 ja täytön jälkeen 3/5. Viime kerralla koira oli vielä vähän hukassa, mutta nyt sillä oli ihan selkeä kuva siitä, mitä pitää tehdä.
Pito- ja luovutusharjoitukset jatkuvat sisällä.
torstai 7. helmikuuta 2013
Ettei vaan ylpistyisi...
Ratatreenit akatemialla molemmille. Ratakin on vihdoin piirretty, jolloin selityksistäkin tajuaa enemmän. Rata taisi kokonaisuudessaan olla 28 estettä pitkä, mutta teimme vain esteeseen 21, koska kepeissä ei ollut verkkoja ja aika saatiin tässäkin kulumaan mainiosti. Oli kyllä haastava rata, ihan tosissaan sai juosta jo Gwendan kanssa ja Merlinin treenin jälkeen olikin jo ihan loppupuhkipoikki.
Gwenda yllätti alkuun oikein vauhdikkaalla tekemisellä, tein esteet 1-8, johon palkkasin. Sitten kinkkisempiä kohtia välillä 7-17. Näitä oli yksi päällejuoksu - persjättö esteillä 9-10/11 ja valssi 14-15 välissä, jonne oli todella kiire. Gwenda lukee ja seuraa ohjausta todella hyvin ja on välillä oikein vauhdikas, mutta edelleen liian monen toiston jälkeen alkaa kyseenalaistamaan, että tarvitseeko sitä vieläkin tahkoa tätä... Irtoamista tarvitsee vielä treenata paljon.
Merlinin kanssa on ollut todella hyviä treenejä viime aikoina. Tämä rata alkoi todella takkuisesti, vika varmasti myös ohjaajassa, mutta kyllä Merlinilläkin oli ajatus hukassa siinä alussa. Tosin meitä tsempattiin, että tämä oli ihan oikeastikin hankala rata. No, alun takkuilun jälkeen rytmi löytyi. Yksi ongelmakohta oli pituus (8), jonka jälkeen kaarrettiin siihen toiseen kinkkiseen kohtaan 9-10 päällejuoksu-persjättöön. Ei malttanut nyt mennä pituutta kokonaan, vaan kaarsi minun suuntaan. Mutta tuo 9-10 väli lähti rullaamaan ihan hyvin.
Myös se 14-15 -väli oli haastava, kun Merlinillä oli sitäkin enemmän vauhtia. Saimme ihan hyväksyttävät suoritukset. Loppu esteelle 21 olikin ongelmaton. A:n alastuloon ei tosin pysähtynyt lainkaan. Lopuksi koko setti, taisi oikaista taas siinä pituudessa, mitä korjailtiin, mutta siitä loppuun meni ok.
Onpas muuten tässä treenailtu viime päivinä, enkä ole edes mitenkään tarkoituksella pingottanut! Eiköhän taas jossain vaiheessa tule vähän rauhallisempi vaihe...
Gwenda yllätti alkuun oikein vauhdikkaalla tekemisellä, tein esteet 1-8, johon palkkasin. Sitten kinkkisempiä kohtia välillä 7-17. Näitä oli yksi päällejuoksu - persjättö esteillä 9-10/11 ja valssi 14-15 välissä, jonne oli todella kiire. Gwenda lukee ja seuraa ohjausta todella hyvin ja on välillä oikein vauhdikas, mutta edelleen liian monen toiston jälkeen alkaa kyseenalaistamaan, että tarvitseeko sitä vieläkin tahkoa tätä... Irtoamista tarvitsee vielä treenata paljon.
Merlinin kanssa on ollut todella hyviä treenejä viime aikoina. Tämä rata alkoi todella takkuisesti, vika varmasti myös ohjaajassa, mutta kyllä Merlinilläkin oli ajatus hukassa siinä alussa. Tosin meitä tsempattiin, että tämä oli ihan oikeastikin hankala rata. No, alun takkuilun jälkeen rytmi löytyi. Yksi ongelmakohta oli pituus (8), jonka jälkeen kaarrettiin siihen toiseen kinkkiseen kohtaan 9-10 päällejuoksu-persjättöön. Ei malttanut nyt mennä pituutta kokonaan, vaan kaarsi minun suuntaan. Mutta tuo 9-10 väli lähti rullaamaan ihan hyvin.
Myös se 14-15 -väli oli haastava, kun Merlinillä oli sitäkin enemmän vauhtia. Saimme ihan hyväksyttävät suoritukset. Loppu esteelle 21 olikin ongelmaton. A:n alastuloon ei tosin pysähtynyt lainkaan. Lopuksi koko setti, taisi oikaista taas siinä pituudessa, mitä korjailtiin, mutta siitä loppuun meni ok.
Onpas muuten tässä treenailtu viime päivinä, enkä ole edes mitenkään tarkoituksella pingottanut! Eiköhän taas jossain vaiheessa tule vähän rauhallisempi vaihe...
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Gwendalle passitreeniä ja Merlinille ohjausta
Otin Gwendan tänään ryhmätreeniin harjoittelemaan rivissä kulkemista ja passityöskentelyä. Tämän kanssa oli kyllä mukavan rentoa. Oli pääosin oikein nätisti ajoittaista piippaamista lukuunottamatta. Pidin varmuuden vuoksi hihnassa. Pari kertaa liikahti sivulta 1,5 h:n aikana viereisen koiran suuntaan, mutta pysyi jämptisti vierellä. Yhden motivoidun linjan sai. Lumisen damin kanssa luovutus oli hösläämistä.
Merlin sai omat treenit. Kun alun kohkaamisen jälkeen taas rauhottui ja seurasi nätisti, pääsi tekemään kolme n. 40 metrin sokkoa linjaa, joihin irtosi kaikkiin hyvin. Muut menivät suoraviivaisesti, viimeisessä jouduin ohjailemaan, kuunteli hyvin ja nosti damin.
Sitten tein motivoidun linjan lumivallin yli, joka sujui hyvin. Toinen motivoitu 50 m linja tasaisella. Sitten lähetin edellisen damin kohdalle, pysäytys ja yritin ohjata sivuun lumuvallin yli, mutta tämä meni liian hankalaksi, vallin päälle meni, muttei edemmäs. Sai hakea tuon damin suoraan ohjaten.
Motivoituna 3 damia lumihankeen ja lähetysmatka piteni joka kerta. Ensin oli n 50 m, sitten 70 ja lopulta 90 m. Kaksi ensimmäistä meni hyvin, joutui todella käyttämään nenää. Vikaan irtosi huonosti ja lopulta irrottuaan palasi tyhjänä. Ei enää irronnut. Menin näyttämään damia ja lähetin uudestaan onnistuneesti. Lopuksi motivoitu linja vielä lumivallin yli. Näitä esteiden/teiden/ym. yli ohjaamista pitää treenata jatkossa. Lumella kuorrutetut damit pysyi hyvin suussa.
Merlin sai omat treenit. Kun alun kohkaamisen jälkeen taas rauhottui ja seurasi nätisti, pääsi tekemään kolme n. 40 metrin sokkoa linjaa, joihin irtosi kaikkiin hyvin. Muut menivät suoraviivaisesti, viimeisessä jouduin ohjailemaan, kuunteli hyvin ja nosti damin.
Sitten tein motivoidun linjan lumivallin yli, joka sujui hyvin. Toinen motivoitu 50 m linja tasaisella. Sitten lähetin edellisen damin kohdalle, pysäytys ja yritin ohjata sivuun lumuvallin yli, mutta tämä meni liian hankalaksi, vallin päälle meni, muttei edemmäs. Sai hakea tuon damin suoraan ohjaten.
Motivoituna 3 damia lumihankeen ja lähetysmatka piteni joka kerta. Ensin oli n 50 m, sitten 70 ja lopulta 90 m. Kaksi ensimmäistä meni hyvin, joutui todella käyttämään nenää. Vikaan irtosi huonosti ja lopulta irrottuaan palasi tyhjänä. Ei enää irronnut. Menin näyttämään damia ja lähetin uudestaan onnistuneesti. Lopuksi motivoitu linja vielä lumivallin yli. Näitä esteiden/teiden/ym. yli ohjaamista pitää treenata jatkossa. Lumella kuorrutetut damit pysyi hyvin suussa.
tiistai 5. helmikuuta 2013
Agi+nome -tehopäivä
Arkivapaa vietettiin ensin agilityhallilla ja sitten Daisyn kanssa treenaten nomejuttuja.
Agitreeneissä oli vähän sellasta nyhväämistä keppien kanssa molemmilla, mutta onneksi hyvät nometreenit pelastivat päivän.
Agility: Merlinin kanssa palattiin kontakteissa (A ja puomi) perusteisiin, eli lähdettiin tekemään ensin pelkkiä alastuloja lisäten liikehäiriötä. Teimme myös kokonaisina esteinä. Puomilla oli myös sellainen haaste, että ylösmenossa oli putki kaarella niin, että molemmat sisäänmenot houkuttelivat. Saimme onnistumisia, pysyi oikein täpäkästi alastuloilla.
Keppeihin en löytänyt verkkoja, lähdimme tekemään ilman verkkoja ensin kolmella ja lopulta kuudella kepillä. Kuusi oli jo vaikea, onnistumisia tuli ehkä 1/5 ja tarvitsi apuja ja mullakin taisi mennä hermot pariin otteeseen, mikä ei tietystikään johda mihinkään.
Gwendan kanssa lyhyesti keppejä, vain kolme keppiä oli, kun ei oikein homma toiminut. Lisäksi kontakteja ja vähän etenemistä. Oli jotenkin vaisu, joten en treenannut enempää.
Nomejuttuja Merlinille Daisyn kanssa. Teimme linjaa pikkuiselle metsäiselle saarelle, ehkä 4 noutoa tuolta, yksi varmaankin suoraviivaisena, muissa homma lähti vähän hakumaiseksi. Yksi pidempi linja järven jäälle (muistidami) joka meni hyvin.
Kakkosmarkkeerauksia. Olimme n. 80 metrin päässä toisistamme ja heittelimme vuorotellen toisen koiralle kakkosmarkkeeraukset (x 2) jäälle. Merlin teki hyvin. Oikein kiva oli huomata, että meni suoraviivaisesti dameille ja palautti hyvin, vaikka heittäjä oli koiran kanssa seisomassa siellä damien välissä.
(Välissä Daisy teki jäällä 4 linjaa, johon en päästänyt Merliniä, kun nyki Daisyn perään sen lähtiessä)
Viimeiseksi hakuruutua, Merlin haki 5/10, kun vihdoin rauhoittui, eikä enää nykinyt toisen työskentelevän koiran perään. Sai hakea sen viimeisen, jossa teki hyvin sinnikkäänä nenällään töitä.
Merlin ei kertaakaan karannut toisen koiran luo. Keskittyi työntekoon hyvin, palautti suoraviivaisesti. Pysyi paikallaan hyvin kun täyteltiin ruutua, vietiin dameja linjalle ym. Heikkous on edelleen se toisen koiran perään nykyminen, kun toinen lähtee noutoon. Mutta oli kokonaisuudessaan rauhallisempi, kuin edellisessä kimppatreenissä. Ennen jokaista noutoa seuraamista ja pääsi vasta noutamaan, kun oli jokseenkin kunnolla kuulolla.
Gwendalle yksin muutama helppo ja lyhyt markkeeraus tielle. Nyt lähinnä uutena asiana vieras heittäjä (ja markkeerauksia on tehty erittäin vähän). Ensimmäisen hain itse, kaksi seuravaa sai hakea sen jälkeen kun seuruutin (aina vapaana) hetken poispäin. Seuraavassa seuruutin damia kohti ja sai hakea. Viimeisessä seuruutin damille asti ja otin damin itse talteen. Hyvin kuuliainen, ei ajatustakaan varastamisesta. Ensimmäisessä palautuksessa menin kyykkyyn, jolloin tiputti. Seuraavissa jäin seisomaan, jolloin istui ja luovutti damin käteen.
Agitreeneissä oli vähän sellasta nyhväämistä keppien kanssa molemmilla, mutta onneksi hyvät nometreenit pelastivat päivän.
Agility: Merlinin kanssa palattiin kontakteissa (A ja puomi) perusteisiin, eli lähdettiin tekemään ensin pelkkiä alastuloja lisäten liikehäiriötä. Teimme myös kokonaisina esteinä. Puomilla oli myös sellainen haaste, että ylösmenossa oli putki kaarella niin, että molemmat sisäänmenot houkuttelivat. Saimme onnistumisia, pysyi oikein täpäkästi alastuloilla.
Keppeihin en löytänyt verkkoja, lähdimme tekemään ilman verkkoja ensin kolmella ja lopulta kuudella kepillä. Kuusi oli jo vaikea, onnistumisia tuli ehkä 1/5 ja tarvitsi apuja ja mullakin taisi mennä hermot pariin otteeseen, mikä ei tietystikään johda mihinkään.
Gwendan kanssa lyhyesti keppejä, vain kolme keppiä oli, kun ei oikein homma toiminut. Lisäksi kontakteja ja vähän etenemistä. Oli jotenkin vaisu, joten en treenannut enempää.
Nomejuttuja Merlinille Daisyn kanssa. Teimme linjaa pikkuiselle metsäiselle saarelle, ehkä 4 noutoa tuolta, yksi varmaankin suoraviivaisena, muissa homma lähti vähän hakumaiseksi. Yksi pidempi linja järven jäälle (muistidami) joka meni hyvin.
Kakkosmarkkeerauksia. Olimme n. 80 metrin päässä toisistamme ja heittelimme vuorotellen toisen koiralle kakkosmarkkeeraukset (x 2) jäälle. Merlin teki hyvin. Oikein kiva oli huomata, että meni suoraviivaisesti dameille ja palautti hyvin, vaikka heittäjä oli koiran kanssa seisomassa siellä damien välissä.
(Välissä Daisy teki jäällä 4 linjaa, johon en päästänyt Merliniä, kun nyki Daisyn perään sen lähtiessä)
Viimeiseksi hakuruutua, Merlin haki 5/10, kun vihdoin rauhoittui, eikä enää nykinyt toisen työskentelevän koiran perään. Sai hakea sen viimeisen, jossa teki hyvin sinnikkäänä nenällään töitä.
Merlin ei kertaakaan karannut toisen koiran luo. Keskittyi työntekoon hyvin, palautti suoraviivaisesti. Pysyi paikallaan hyvin kun täyteltiin ruutua, vietiin dameja linjalle ym. Heikkous on edelleen se toisen koiran perään nykyminen, kun toinen lähtee noutoon. Mutta oli kokonaisuudessaan rauhallisempi, kuin edellisessä kimppatreenissä. Ennen jokaista noutoa seuraamista ja pääsi vasta noutamaan, kun oli jokseenkin kunnolla kuulolla.
Gwendalle yksin muutama helppo ja lyhyt markkeeraus tielle. Nyt lähinnä uutena asiana vieras heittäjä (ja markkeerauksia on tehty erittäin vähän). Ensimmäisen hain itse, kaksi seuravaa sai hakea sen jälkeen kun seuruutin (aina vapaana) hetken poispäin. Seuraavassa seuruutin damia kohti ja sai hakea. Viimeisessä seuruutin damille asti ja otin damin itse talteen. Hyvin kuuliainen, ei ajatustakaan varastamisesta. Ensimmäisessä palautuksessa menin kyykkyyn, jolloin tiputti. Seuraavissa jäin seisomaan, jolloin istui ja luovutti damin käteen.
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
Yhteistreeneissä nometokoa
Tänään oli pienemmällä porukalla yhteistreenit. Muilla oli vain yksi treenattava koira, joten valitsin Gwendan varsinaiseen treeniin (koska Merlin pääsi tiistaina) ja Merlin sai sitten vähän omaa treeniä.
Teimme alkuun seuraamista, paikallaoloa ja luoksetuloja. Maassa oli dameja siellä täällä ja teimme luoksetuloja ja seuraamisia näiden ohi/välistä. Sitten luoksetuloja niin, että kaikki koirat odottivat istumassa ja vuorotellen kutsuttiin. Lopuksi kaksi motivoitua linjaa, aika lyhyt etäisyys, olisiko 30-40 metriä. Palautti eteen istuen, mutta jäi aika kauas, eli damia sai kurkottaa.
Gwenda teki muutoin oikein mallikkaasti alun piippausta ja yhtä siskonsa luokse karkaamista lukuunottamatta. Seuraaminen ei ollut tyylikkäintä, mutta eipä tästäkään tokokoiraa tule.
Merlinille pikatreeni yksin. Intoa oli taas vaikka muille jakaa ja kävi vähän turhan kierroksilla alkuun. Tein sokon linjan alkuun, jonne irtosi hyvin. Siellä oli 2 damia, vaihtoi ja muutoinkin haisteli (samassa paikassa myös Merlinin veli jäi haistelemaan...urokset..). Sitten markkeeraus takaviistoon ja lähetys uudelleen linjalle. Hyvin meni. Lopuksi kakkosmarkkeeraus lumipenkkoihin tas ihan 20-30 metrin etäisyyksillä. Ekan palautuksessa kaarsi vähän toisen damin suuntaan.
Kotona molemmille pitoharjoituksia.
Teimme alkuun seuraamista, paikallaoloa ja luoksetuloja. Maassa oli dameja siellä täällä ja teimme luoksetuloja ja seuraamisia näiden ohi/välistä. Sitten luoksetuloja niin, että kaikki koirat odottivat istumassa ja vuorotellen kutsuttiin. Lopuksi kaksi motivoitua linjaa, aika lyhyt etäisyys, olisiko 30-40 metriä. Palautti eteen istuen, mutta jäi aika kauas, eli damia sai kurkottaa.
Gwenda teki muutoin oikein mallikkaasti alun piippausta ja yhtä siskonsa luokse karkaamista lukuunottamatta. Seuraaminen ei ollut tyylikkäintä, mutta eipä tästäkään tokokoiraa tule.
Merlinille pikatreeni yksin. Intoa oli taas vaikka muille jakaa ja kävi vähän turhan kierroksilla alkuun. Tein sokon linjan alkuun, jonne irtosi hyvin. Siellä oli 2 damia, vaihtoi ja muutoinkin haisteli (samassa paikassa myös Merlinin veli jäi haistelemaan...urokset..). Sitten markkeeraus takaviistoon ja lähetys uudelleen linjalle. Hyvin meni. Lopuksi kakkosmarkkeeraus lumipenkkoihin tas ihan 20-30 metrin etäisyyksillä. Ekan palautuksessa kaarsi vähän toisen damin suuntaan.
Kotona molemmille pitoharjoituksia.
lauantai 2. helmikuuta 2013
Vauhdikkaita linjoja
Loistavat nometreenit molempien kanssa, etenkin Gwenda nousi aivan uudelle tasolle tänään. Molemmilla oli ohjausta, suoraa linjaa vaan.
Merlinin kanssa asetuin jäällä kahden poijun/merimerkin väliin. Molempiin suuntiin samalle linjalle peräkkäin kaksi damia. Molemmille poijuille oli keskeltä ehkä n 70 metriä. 100-150 metrin päässä toisessa suunnassa oli ihmisiä ja pari koiraa leikkimässä. Pari damia oli siinä mun läheisyydessä häiritsemässä (n 90 asteen kulmassa linjasta). Ensin toisesta suunnasta peräkkäin molemmat damit (vähän poispäin häiriökoirista). Jälkimmäiseen ei meinannut aluksi irrota, kolmannella lähetyksellä lähti suoraan.
Näiden jälkeen kävin viemässä damin pikkusaarelle, joka oli 90 asteen kulmassa näihin linjoihin. Lähetin toiselle poijulle, molemmat damit peräkkäin (nyt häiriökoirat olivat n 60 asteen kulmassa meistä). Vaikka vilkuili saareen (mutta ei koiriin), olivat linjat ja palautukset suoraviivaisia ja vauhdikkaita. Lopuksi istuttiin paikallamme muutama minuutti, kun pari lauantaikävelijää käveli saaren ja meidän välistä (ja jäivät lähelle katsomaan touhua). Lopuksi dami saaresta. Tässä jouduin pysäyttelemään ja ohjaamaan pari kertaa. Oikealle lähettäessä lähti tulemaan lähes kohti, mutta taaksepäinlähetys sitten toimi. Hyvä treeni juuri sopivassa häiriössä, jossa koira toimi vielä varmasti vaikka noteerasikin ympärillä olevat koirat ja ihmiset.
Gwendan treeneistä sain hyvän fiiliksen moneksi päiväksi! Koira, joka ei ole palauttanut yhtään damia ikinä eteen istuen ja vähintään puolet ovat tippuneet maahan, palautti kaikki 5/5 damia eteen istuen ilman erillistä käskyä damin pysyen varmasti suussa ennen luovutusta. Lisäksi loppuleikin kaksi damia palautuivat myös eteen istumaasentoon tippumatta.
Alkuun maltti/tottelevaisuusharjoitusta vähäsen. Sitten jätin koira istumaan n 50-60 metrin päähän poijusta, johon vein 5 damia kasaan. Lähetys paikka kiersi ympyrän kaarella 60-80 metrin etäsyydeltä poijusta, joka oli valkoinen, eli ei kunnolla erottunut lumesta. 3 ensimmäistä ja myös viimeinen linja olivat täysin suoraviivaisia. Neljännelle lähti vinoon ja huiteli jossain 150 merin päässä, kunnes suuntasi poijulle. Olisi ollut liian vaikeaa antaa suuntamerkkejä, kun ei olla harjoiteltu kuin paikaltaan ja pienillä etäisyyksillä.
Mutta jokaiselle linjalle lähti ihan täysiä ja palautukset myös. Näköjään irtoamisessa ei ole ongelmia... On tässä kyllä tätä työmotivaatiota kerrakseen!
Merlinin kanssa asetuin jäällä kahden poijun/merimerkin väliin. Molempiin suuntiin samalle linjalle peräkkäin kaksi damia. Molemmille poijuille oli keskeltä ehkä n 70 metriä. 100-150 metrin päässä toisessa suunnassa oli ihmisiä ja pari koiraa leikkimässä. Pari damia oli siinä mun läheisyydessä häiritsemässä (n 90 asteen kulmassa linjasta). Ensin toisesta suunnasta peräkkäin molemmat damit (vähän poispäin häiriökoirista). Jälkimmäiseen ei meinannut aluksi irrota, kolmannella lähetyksellä lähti suoraan.
Näiden jälkeen kävin viemässä damin pikkusaarelle, joka oli 90 asteen kulmassa näihin linjoihin. Lähetin toiselle poijulle, molemmat damit peräkkäin (nyt häiriökoirat olivat n 60 asteen kulmassa meistä). Vaikka vilkuili saareen (mutta ei koiriin), olivat linjat ja palautukset suoraviivaisia ja vauhdikkaita. Lopuksi istuttiin paikallamme muutama minuutti, kun pari lauantaikävelijää käveli saaren ja meidän välistä (ja jäivät lähelle katsomaan touhua). Lopuksi dami saaresta. Tässä jouduin pysäyttelemään ja ohjaamaan pari kertaa. Oikealle lähettäessä lähti tulemaan lähes kohti, mutta taaksepäinlähetys sitten toimi. Hyvä treeni juuri sopivassa häiriössä, jossa koira toimi vielä varmasti vaikka noteerasikin ympärillä olevat koirat ja ihmiset.
Gwendan treeneistä sain hyvän fiiliksen moneksi päiväksi! Koira, joka ei ole palauttanut yhtään damia ikinä eteen istuen ja vähintään puolet ovat tippuneet maahan, palautti kaikki 5/5 damia eteen istuen ilman erillistä käskyä damin pysyen varmasti suussa ennen luovutusta. Lisäksi loppuleikin kaksi damia palautuivat myös eteen istumaasentoon tippumatta.
Alkuun maltti/tottelevaisuusharjoitusta vähäsen. Sitten jätin koira istumaan n 50-60 metrin päähän poijusta, johon vein 5 damia kasaan. Lähetys paikka kiersi ympyrän kaarella 60-80 metrin etäsyydeltä poijusta, joka oli valkoinen, eli ei kunnolla erottunut lumesta. 3 ensimmäistä ja myös viimeinen linja olivat täysin suoraviivaisia. Neljännelle lähti vinoon ja huiteli jossain 150 merin päässä, kunnes suuntasi poijulle. Olisi ollut liian vaikeaa antaa suuntamerkkejä, kun ei olla harjoiteltu kuin paikaltaan ja pienillä etäisyyksillä.
Mutta jokaiselle linjalle lähti ihan täysiä ja palautukset myös. Näköjään irtoamisessa ei ole ongelmia... On tässä kyllä tätä työmotivaatiota kerrakseen!
perjantai 1. helmikuuta 2013
Neiti tosikko UMN:n agitreeneissä
Tämä Gwenda on kyllä hupaisa persoona. Ulospäin näyttää välillä siltä, ettei nyt kiinnosta pätkääkään mikään treeni. Olemus ei flattimaisesti huuda sitä "jee, treenataan, mennääks jo? Huippuu!!! Siistii!!" Enemmänkin se makaa naama peruslukemilla näyttäen siltä, että "nyt mä makaan tässä, en varmana lähde mihinkään". Sitä voi vähän joutua jopa hoputtamaan ylös, mutta hetkessä moodi muuttuukin sellaseen totiseen ja keskittyneeseen työntekoon. Välillä erehtyy jopa riehaantumaan, mutta sitten taas muistaa ottaa treenin vakavasti. Ja poislähtiessä parkkeeraa kentälle, kun treenin pitäisi vielä sen mielestä jatkua.
Sama on ajoittain ulos lähtiessä. Koiran saa konkreettisesti hakea sängyltä, ulkona se sitten paahtaa koko lenkin tehden omaa hakuaan ja yllyttäen Merliniä takaa-ajoleikkeihin. Kotiin tullessa lösähtää samantien sängylle sen näköisenä, ettei liikahda siitä enää mihinkään. Hupsu :)
Tänään oli UMN:n agility. Siellä käytiin lähinnä A ja pussi (ja osa ehti keinuun) valmentajan kanssa, ja sai vinkkejä näihin liittyen. Gwenda teki A:n alastulokontakteineen niin mallikkaasti, että pääsi näyttämään muille. Pussissa meinasi kaartaa minua kohti, joten sitä pitää treenata etupalkalla. Omatoimisesti tehtiin sitten sitä sun tätä. Kaikki koirat puuhailivat samaan aikaan, mikä tekee Gwendan entistäkin totisemmaksi ja pidättyväisemmäksi.
Sellainen positiivinen juttu treeneissä oli, että Gwenda alkoi palauttamaan niitä palkkioleluja eteen istuen (välillä pyynnöstä ja välillä ihan omatoimisesti).
Sama on ajoittain ulos lähtiessä. Koiran saa konkreettisesti hakea sängyltä, ulkona se sitten paahtaa koko lenkin tehden omaa hakuaan ja yllyttäen Merliniä takaa-ajoleikkeihin. Kotiin tullessa lösähtää samantien sängylle sen näköisenä, ettei liikahda siitä enää mihinkään. Hupsu :)
Tänään oli UMN:n agility. Siellä käytiin lähinnä A ja pussi (ja osa ehti keinuun) valmentajan kanssa, ja sai vinkkejä näihin liittyen. Gwenda teki A:n alastulokontakteineen niin mallikkaasti, että pääsi näyttämään muille. Pussissa meinasi kaartaa minua kohti, joten sitä pitää treenata etupalkalla. Omatoimisesti tehtiin sitten sitä sun tätä. Kaikki koirat puuhailivat samaan aikaan, mikä tekee Gwendan entistäkin totisemmaksi ja pidättyväisemmäksi.
Sellainen positiivinen juttu treeneissä oli, että Gwenda alkoi palauttamaan niitä palkkioleluja eteen istuen (välillä pyynnöstä ja välillä ihan omatoimisesti).
Tammikuun yhteenveto
 |
| Hurjat |
Merlinillä 9 nometreeniä (2 ryhmätreeniä), 6 ohjattua agia ja 5 omatoimista agia.
Nome: Lähinnä ohjaustreeniä, kaksi hakuruutua ja kahdessa treenissä vähän markkeerauksia. Yksi riistatreeni (lokki). Ryhmätreeneissä kovin rauhatonta, hiukan edistystä (ehkä kastraatiokin vaikutti?). Itse töitä tehdessä kuitenkin toimi. Omatoimisissa treeneissä oikein kuuliainen ja työintoinen koira. Ohjaukset kaikki jossain määrin motivoituna.
Helmikuussa: ohjauksiin lisää haastetta, eli välillä taas sokkoja linjoja. Pidempiä matkoja, muisteja. Enemmän markkeerauksia, kakkosmarkkeerauksia ja markkeeraus+linjaa. Malttia, rauhaa ja hallintaa yhteistreeneihin.
Agility: ohjauksen suhteen alkaa olla loistava tilanne. Kepeissä vähimmillään 5 verkkoa, kontakteissa vielä hommaa, keinussa erityisesti. Möllivalmis, kisoja vaan ei ole tiedossa.
Helmikuussa: ohjatut treenit ja omatoimivuoroilla keppejä ja kontakteja.
Gwendalla 10 nometreeniä (1 ryhmätreeni, 1 parin kanssa), 5 ohjattua ja 5 omatoimista agia.
Nome: Lähinnä maltti/tottispuolta, linjoja, vähän oikeaa ja vasenta, kaksi hakuruutua, yhdessä treenissä markkeerauksia. Ryhmätreenissä vieraskorea. Damit vetää edelleen kovasti puoleen, mutta kyllä kuuliaisuutta alkaa löytyä. Luovutuksia hinkataan, toivoa edistymisestä on. Haku vielä vaatii hommaa.
Helmikuussa: Malttia ja hallintaa painotetaan edelleen. Motivoitu hakuruutu, jossa joku katsoo, ettei lähde metsästämään dami suussa. Markkeerauksia jonkun verran. Luovutuksen treeniä. Taipparikurssin tasokokeessa maaliskuussa pitäisi olla jokseenkin perusasiat kunnossa...
 |
| Kun paita oli haettu sen seitsemännen kerran, niin Gwenda sai sen päällensä... Ja mökötti. |
Helmikuussa: tehdään hommasta edelleen vaan kivaa, hauskaa, mukavaa, jotta into kasvaa/säilyy. Sivussa saattaa oppia kaikenlaista. Ei turhaa jankkaamista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)