Merlinillä oli tänään Ojangossa ohjattu agility. Yhteenvetona voisi todeta, että noin yleisesti oli ylivirittynyt sählä ja saatiin varmaankin joka esteeltä kotiläksyjä... Merlin sai itsensä jo tauoilla läähättämään, kun kaikkeen ympärillä tapahtuvaan piti reagoida jotenkin. Niin kentän tapahtumiin, nitisevään styroksiin, kentän ulkopuolen tapahtumiin jne... Mutta sinäänsä itse hommiin keskittyi innolla.
Ensimmäisellä radalla oli (hieman yksinkertaistettuna) 4 estettä niin, että koira eteni siksakkia. Päädyssä käännyttiin putkella ja sitten sama setti takaisin. Mun suunnitelmat valsseista ja persjätöistä romuttuivat heti, kun koira liikkui aivan eri tavalla, kuin olin ajatellut. Tätä koiraa pitää vaan opetella ohjaamaan koiran takaa tämän tyyppisissä jutuissa (kotiläksyä omatoimivuorolle). Toinen suoritus oli jo vähän parempi, mutta tuli siinäkin ylimääräisiä piruetteja.
Toinen rata oli myös sellainen, jossa edettiin aika suoraviivaisesti, mutta pientä käännöstä oli matkalla. Rata oli yllättävän haastava. Se tehtiin 3 kertaa, ja joka kerralla viimeinen este oli eri suuntaan. Rengasta kotiläksyksi ja taas sitä eteenpäin irtoamista. Jossain kohdassa Merlin kuulemma kääntyi postimerkin kokoisella alueella 1/2-1 kierrosta ympäri, mikä on merkki erinomaisesta notkeudesta ja ketteryydestä... Missäköhän vaiheessa siitä kömpelöstä ja hontelosta kaverista on kehittynyt ketterä?
Gwenda oli olosuhteiden pakottamana kentän laidalla seuraamassa. Omaan tyyliinsä oli hienosti ja rauhallisesti. Toivottavasti tämä nyt vahvistaa sitä rauhallista käytöstä. Minua nimittäin vähän arvelutti ottaa tämä sinne haukkukuoron keskelle, ettei tämäkin opi sitä. Parhaassa tapauksessa Gwenda tottuisi odottamaan rauhassa, varsinkin kun ei pääse edes treenaamaan. Parin kk:n kuluttua voisi johonkin pentukurssille sitten mennä.
Illalla on Gwendalla on oma lenkki tiedossa. Niin paljon on ollut nyt uutta opeteltavaa, että kertaillaan niitä juttuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti