Gwenda treenasi ihan tässä Arabianrannassa vilkkaaseen ulkoluaikaan. Vesitreeni oli helteisellä säällä pääosassa. Kaikki palautukset vedestä tulivat 2-10 metriä maan puolelle ilman ravisteluja käteen (seisten). Jossain vaiheessa tuon istuen palautuksen vesinoutoihinkin, mutta nyt pitää saada tuo ravistelemattomuus varmaksi. Gwendan kanssa tässä ei ole suurta ongelmaa ollutkaan. Toki olen osannut kiinnittää asiaa paremmin huomiota pennusta lähtien, mutta Gwendalla oli jo pentuna tiukempi ote damista vedestä noustessa.
Viime vuonna kun painin tämän ongelman parissa Merlinin kanssa (ja painin edelleen, mutta voiton puolelle ollaan), eräs kouluttaja sanoi, että "se on niin yksinkertaista, ettei vaan päästä sitä ikinä tiputtamaan damia". Ja sillä on menty, toki erilaisia keinoja käytetty (käytännössä : 1. 1/2 metriä kerrallaan rantaviivasta peruuttaminen 2. karkuun(ja piiloon) juoksu, juuri, kun koira on nousemassa vedestä ja 3. voimakas innostus/kannustus/kutsu, kun koira on nousemassa vedestä). Toinen asia, minkä uskon auttaneen on ihan koirien oma leikki. Kun toinen löytää vedestä jotain toisen kärkkyessä rannalla, on parasta vaan juosta aarre suussa niin kovaa, kuin jaloista pääsee.
-Heitto lammen sivusta, kävelin 1/4 kierrosta rantaa pitkin. Lähetys eteen. Suoraviivaisesti.
-Dami maalle 90 asteen kulmassa ja dami veteen. Ensin nouto maalta ja sitten lähetys veteen kaislikon läpi. Koira meni jonkin matkaa, mutta kääntyi takasin. Dami olikin aivan pienen tuulenvireen voimalla jo vastarannalla (=liian kaukana Gwendalle). Kannustin vielä kääntypään lammen keskelle päin, ja kun kääntyi, heitin sinne toisen damin.
-Teimme vielä samaan kohtaan uuden heiton, että sai onnistumisen.
-Lammen toiselle puolelle: dami maalle n 20 metrin päähän ruohikkoon ja heitto vastakkaiseen suuntaan tiheämmän kaislikon yli. Nouto maalta ja nouto vedestä. Tosi hyvin menee suoraan kaislikon läpi, vaikka ihan vieressä olisi ollut avoin kohta (Merlin olisi tasan kiertänyt helpompaan kohtaan). Palautuskin myöskin suoraan kaislikon läpi.
-Löysimme sen karanneen damin (Gwenda nosti spontaanisti)
-Heitto veteen tiheämpään ruohikkoon/kaislikkoon n 10 metrin päähän. Tässä olisi helposti kiertänyt maan kautta, mutta Gwenda paineli aivan suora linjaa vettä pitkin. Pyöri jonkin aikaa kaislikossa, ei luovuttanut ja laajentanut, vaan uskoi markkeerauskykyynsä. Nosti damin ja palautti vettä pitkin.
-Heitto mereen niin, ettei lähetyspaikalta nähnyt sitä pudotuspaikkaa (oli kumpua ja ruohoa). Hyvä palautus (eikä rannalla hengaillut perhe koirineen häirinnyt).
-Lopuksi häiriötreeniä. Ihan Arabian rantapuistossa tielle peräkkäin kaksi damia. Viimeinen dami oli lähes nurtsilla hengailevien ihmisten vieressä. Ensimmäisellä damilla alkoi katselemaan nurtsilla olevia lintuja. Ei ottanut damia ja meni ajamaan yhden linnun ylös. Suuntamerkillä takaisin damille (jätti loput linnut rauhaan), otti damin ja hyvä palautus. Kauimmaiselle damille kaiken kaikkiaan hyvä suoritus.
Ja meilläkö oli vielä ihan äsken jonkinlainen veteenmeno-ongelma... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti