Maanantain treenit jäivät päivittämättä. Molemmille oli ensin omat nome-treenit ja sitten akatemialla agilityt. Lyhyesti:
Merlinillä nomehommissa teemana sokko linja ja lähihaku.
1. Dami 50 metrin päässä ojassa tien vieressä. Osoittautui liian vaativaksi. Irtosi hyvin. Meni liian pitkälle, mutta sain kutsuttua takaisin ja pysäytettyä. Näytin pienen merkin ojan suuntaan vasemmalle ja vihelsin lähihakupillitystä. Koira katosi vasemmalle....ja tuli ulos metsän toisesta reunasta 60 metrin päästä. Noudatti siis tavallaan käsimerkkiä, mutta lähihakua taas ei.. En saanut toisellakaan yrityksellä damia nousemaan, joten menin näyttämään sitä ja ohjasin motivoidusti damille.
2. Dami mielestäni ihan helpossa paikassa metsän reunassa heinikossa. Irtosi hyvin, taas oli vähän hidas pysähtymään. Sain taas damin lähelle ja vihelsin lähihakuun. Koira jähmettyi. Sanoin suullisesti "etsi" ja koirajan lähti "etsimään" hakuruudun laajuudella... Dami löytyi siitä n 50 metrin päästä hyvin nopeasti. Tämä olisi ollut se dami, johon oli tarkoitus tehdä seuraava ohjaus.
Ok...eli lähihaun kertausta sokkona x 3 niin, että laitoin koiran istumaan siihen kohtaan, missä about se dami oli (olin piilottanut kaikki vähän heinän/juurakon alle, että piti käyttää nenäänsä). Seisoin itsekin aika lähellä. Koira oli vähän hämmentynyt, mutta kaikki löytyi lähihaulla.
Jäi vietävästi harmittamaan, että en päässyt tekemään korjauskierrosta. Olin jättänyt kahteen ensimmäiseen paikkaan motivoidusti damin ja tarkoitus oli noutaa ne tauon jälkeen. Sinne ilmaantui liikaa muita ulkoilijoita, etten enää viitsinyt jatkaa.
Gwendalla sokkoa linjaa ja sen kohdalla jäi myös asioita hampaankoloon. Olin jättänyt samalle linjalle 2 damia peräkkäin ja ajatus oli, että törmäisi ensiksi lähimpään. Se teki hiukan vinon linjan, äkkäsi kauimmaisen, jonka nosti. Paluumatkalla huomasi toisen ja vaihtoi. Tein vielä yhden motivoidun linjan. Tässä vaiheessa ne muut ulkoilijat tulivat sotkemaan treenejä...
Agility pelasti varsinkin Merlinin kohdalla päivän. Se teki vaikean radan ihan törkeän hienosti. Ei jumitettu missään, ja ne kohdat, mitä hiottiin, olivat sellaisia, että pyrittiin saamaan lisää vauhtia ja selkeämpää ohjausta. Päästiin tekemään loppuun rata 2 pätkässä (koska välissä ei tehty keppejä) ja tässä ei tullut yhtään ohjausvirhettä. Ainoastaan puomin alastuloa piti korjailla :)
Gwendan kanssa oli taas sellasta...Gwendamaista agia. Välillä oikein vauhdikasta ja välillä ihme junnaamista. Sille pitäisi saada lisää estehakuisuutta ja irtoamista - edelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti