Tänä keväänä on Gwendalla puolestaan taipumuskoekurssi. Olin superylpeä siitä. Eikä sitä ylpeyttä vähentänyt edes se, että kerran sain kantaa sen metsästä takaisin. Kaiken muun teki niin pätevästi, ja olemus oli odottaessa rauhallinen ja keskittynyt, mutta tehtävät tehtiin täysillä.
-Rymässä oli hyvin rauhassa, vaikka osa koirista oli hyvinkin äänekkäitä/levottomia.
-Lyhyt pätkä seuraamista. Istumista ja damin pitoa istuen ja seuraten. Pari kertaa nykäisin nenän maasta, mutta käveli täysin rauhassa löysällä hihnalla. Damia piti ongelmitta, ei lainkaan häsläystä, ei ajatustakaan tiputtaa (ei siitä kauaa ole, kun ei olisi ollut mitään toivoa..). Kommenttina saatiin, että miten voi olla noin rauhallinen flatti..
-Linja (n 20-30 m): seuruutin Gwendan puoleenväliin hihnassa, laitoin istumaan, vein damin. Takaisin seuruutin ilman hihnaa. Meni aivan oppikirjan mukaan kaikin puolin suoraviivaisena ja vauhdikkaana damille ja takaisin. Palautus/luovutus aivan suoraan eteen istuen. "Mallisuoritus" kommenttina.
-Markkeeraus lumihankeen metsässä. Lähetyksiin ilman hihnaa, niinkuin ollaan koko ajan tehty. Ensin 10 metriin, jossa ei ongelmaa. Pillitin luokse, kun meinasi jäädä ihmettelemään kouluttajaa dami suussa.
-Sitten 20 metriin, mutta oli aika hankala, kun välissä oli kaksi kumpua ja puu vielä peitti näkyvyyden. Dami meni täysin uppeluksiin. Gwenda markkeerasi liian lyhyeksi ja kouluttaja sanoi jo melkein heti, että kutsu koira takaisin, kun oli liian hankala. Gwenda oli kuitenkin eri mieltä ja yritti pontevasti käyttää nenäänsä. Ei tullut kolmella pillityksellä ja parilla suullisella "tänne" -käskyllä. Menin sitten hakemaan koiran ja kannoin lähetyspaikalle. Suht pehmeä koira kuitenkin, niin luulen, että viesti tuli perille.
-Korjattiin homma niin, että tehtiin markkeeraus tasaisempaan kohtaan, ei mitään ongelmaa. Ilman pillitystä samantien palautus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti