tiistai 22. toukokuuta 2012

Syömälakko

Jaahas, Merlin on nyt nappulalakossa. On tainnut saada liikaa kaikenlaista muuta hyvää, kun erilaisia treenejä on ollut viimepäivinä paljon. Ja lihaakin on tullut sotkettua ruokaan keskimääräistä useammin. Muutaman päivän ajan on sitten syljeskellyt teatraalisesti nappulat. (Nyt illalla 1 1/2 vrk:n paastoamisen jälkeen pitkin hampain söi sitten nappulansa. Ensin toi tosin mulle pari lelua koittaen, jos saisi tehtyä vaihtokaupat johonkin maittavampaan. Ei onnistunut, joten aikansa aprikoituaan alkoi vastentahtoisesti syömään.)

Mutta treeneistä. Aamulla pari damia lenkillä mukana. Aiheena vesinouto. Nyt ei toiminut sitten mikään systeemi. Jos juoksin poispäin, niin tiputti, ravisti ja tuli mun luo ilman damia. Jos kärkyin rannalla, niin tiputtu vielä aikaisemmin. Kumppareita ei ollut jalassa, joten ihan veteen en päässyt. Jonkun linjan/ohjauksenkin tein, oli vähän vaisu. Loppulenkistä virtaa vasta alkoi löytymään. Tein seuraamista niin, että samalla viskelin dameja sivuun. Ei karannut. Viimeisen annoin hakea. Hyvin oli seuratessa markkeerannut. Tein yhden valehakuruudun, seuruututin ohitse ja vapautin. Meni kuitenkin katsomaan, josko olisi dameja (tässä vaiheessa siis virtaa alkoi vasta löytymään). Tein sitten yhden oikean hakuruudun ja pienen maltti/seuraamsiharjoituksen jälkeen sai hakea yhden damin.

Iltapäivällä oli yksityistunti agilityakatemiassa. Käytiin lähinnä kontakien ylösmenojen harjoittelua. Varmuuden vuoksi opetan pysähtymään myös kontaktiesteen alkuun, koska Merlin saattaisi helposti hypätä myös ylösmennessä kontaktin yli. Tässä ei nyt ollut mitään ihmeellistä. Tajusi aika nopeasti hakeutua oikeaan paikkaan. Ohjasin ja pysäytin joko kädellä tai välillä laitoin namin kontaktille. Ja sain jo pysähtymään siihen niin, että jatkoin itse matkaa. Tätä vaan nyt viikottain. Lisätään vaan vauhtia kovemmaksi, häiriötä, tehdään toisen esteen jälkeen yms.

Alastuloja tehtiin myös. Näitä ollaan treenattu kotiläksyinä superlyhyesti 2 kertaa päivässä. Edistystä oli tapahtunut. Nyt jo voin nousta itse seisomaan hieman koiran eteen ,mutta taas pitää olla supervarovainen, ettei liikauta kättä tms. vapautuksella. On tosi vaikeaa huomata itse niitä tahattomia liikkeitä. Tähänkin sitten lisää häiriötä mukaan. Kesä menee hyvin pitkälle siis näiden opettelussa erikseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti