Meillä on nyt agivuoro kerran viikossa Vuokkoset areenalla syyskuun loppuun asti. Ekalle kerralle en suunnitellut mitään, halusin nähdä ensin, millainen paikka on (vaikka olin jo yhdessä kisassa ollutkin töissä). Ennen meitä siinä oli treenannut labukoiden ryhmä. Tehtiin muutaman kerran heidän rata, joka oli aika simppeli, eikä siinä ollut ongelmia (huomaa taas, miten vaikeita ratoja ollaan oikeasti tehty siellä "paineagilityssä"). Ilokseni huomasin, että maxi-korkuisen renkaankin menee näköjään läpi (ei yritä mennä siis ali), vaikka rengasta ei olla paljoa tehty.
Tein sitten vähän omaa muutaman esteen hyppyrataa, jossa oli vähän hankalampia ohjauskuvioita. En häpeäkseni osaa sanoa mitä muuveja siinä nyt sitten oli. Nämä agilityjutut ovat ainakin vielä tässä vaiheessa vähän sinnepäin kirjoitettuja, kun en noita termistöjä ym. oikein hallitse.
Harmikseni huomasin, että kepit eivät ole kääntyvää mallia, joten nyt niiden opettelu menee uusiksi.
Kontaktit ovat olleet Merlinille kauhistus (eikä millään kurssilla olla kunnolla edes päästy niihin). Nyt sain houkuteltua A-esteen yli. Se tarkoittaa, että nyt pitää pistää sen opettelulle stoppi, ja miettiä, miten sen opettaa. Tätä varten tarvitsen jonkun kouluttajan apua. Kosketusalustaa ollaan tehty kyllä.
Mutta oli aivan ihanaa välillä treenata omassa rauhassa (viereisellä kentällä oli noutajaporukka treenaamassa, mikä ei häirinnyt.) Merlin keskittyi niin hienosti ja oli supermotivoitunut. Ei häslännyt mitään omaa, vaan kuunteli tarkkaan. Ei ollut nyt tietoakaan mistään teineilyistä. Ja nyt pysyi hyvin paikallaan lähdössä. Muutenkin pääsi harjoittelemaan paikallaan oloa samalla, kun rakensin esteitä.
Ok, nyt siis tiedän, mitä hallissa on. Jatkossa sitten suunnittelen etukäteen, mitä tehdään. Varmaankin hyppytekniikkaa, lyhyitä ratapätkiä, missä treenataan ohjausteknisiä asioita ja esim. vaikeampia putkeenlähetyksiä tai ulostuloja. Sitten niitä kontakteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti