Pikapyrähdys mökillä ennen Gwendan huomista taipparipäivää. Ei ainakaan vähentänyt jännitystä, sillä Gwendalla oli vielä uskon puutetta vesinoudossa. Merlinin kohdalla havaitsin petrattavaa vesimarkkeerauksissa.
Merlin (ei mitään käsitystä etäisyyksistä vedessä...). Noudot olivat hyvin olemattomassa kaislikonalussa, jossa oli muutamia merkkejä kellumassa. Nämä vetivät puoleensa, mutta ei niitä onneksi noutanut.
Markkeeraus veteen ja nouto. Sitten muisti/ohjaus maalta, jonka jälkeen ohjaus samaan kohtaan, missä eka heitto oli. Irtosi todella hyvin. Kysyi kerran matkalla apua ja jatkoi hyvin etenemistä.
Kakkosmarkkeeraus. Ensimmäinen nousi hyvin, mutta toinen oli jo unohtunut. Lähetin kuitenkin noutoon ja jatkoin ohjauksella. Irtosi sinne merkeille päin, josta joko havaitsi/ muisti/ totteli ohjausta ja kääntyi damille.
Lopuksi vielä ykkösmarkkeeraus pidemmällä matkalla. Kaiken kaikkiaan oli pidemmät matkat aiempiin vesinoutoihin verrattuna, kun kerrankin oli vene.
Myöhemmin vielä markkeerauksia metsässä. Tarkoitus oli tehdä kakkosia, mutta paikka ja näkyvyys osoittautuivat sen verran haastaviksi, että siirryin ykkösiin. Teimme 3 ykköstä vaikeaksi havaittuun paikkaan etäisyyttä kasvattaen. Markkeerasi aina liian lyhyeksi puiden väärälle puolelle, mutta kaikki nousi ilman kovin suurta alueen laajentamista, kun vaan hokasi edetä pidemmälle.
Mitä opimme? No että niitä markkeerauksiakin pitäisi tehdä...
Gwenda
Kaksi ensimmäistä heittoa veneestä menivät liian kauaksi. Koira kääntyi takaisin uskon puutteessa. Kolmas heitto meni tarpeeksi lähelle ja dami nousi. Välissä muisti/linja maalta. Vielä 4 heittoa ihan perusykkösmarkkeerauksina paikkaa vaihtaen ja etäisyyttä kasvattaen. Viimeinen oli vähintään sellainen taipparietäisyys ja meni ilman ongelmaa. Saas nähdä, miten huomenna käy. Onneksi lokki sentään näkyy ihan kunnolla, jolloin pidempi matka ei ole niin haastava.
Myöhemmin tein vielä kanidamilla ilman motivointia 80 m jäljen. Ei ongelmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti