Tänään agilitystä jäi päällimmäiseksi mieleen harmitus siitä, että paikallapysyminen oli niin huonoa. Ja kun tämä on nimenomaan ongelma tässä agilityradalla, niin se treenaaminen muualla on hiukan hankalaa. Toki paikalla pysyminen häiriössä kuin häiriössä pitää oppia, mutta tällä hetkellä nimenomaan se edessä oleva este on niin mielenkiintoinen ja kaikki ohjaajan liike tai pysähtymienn halutaan tulkita lähtöluvaksi. Ja ihan kun se koira yrittäisi sanoa "mä kyllä tiedän, mitä mun pitää tehdä, joten voinko jo aloittaa". Ja tuntuu hölmöltä, kun joutuu käyttämään ohjatun treenin tuon opettelemiseen.. Mutta onneksi kohta alkaa meidän ikioma vakkarivuoro, niin ehtii tuota opetella ihan itsekseen!
Sen paikallapysymisen - tai pysymättömyyden - lisäksi tehtiin 8 esteen rata, jossa oli yksi putki. Nyt oli ihan haastaviakin kommervenkkejä ja alkuun saatiin itse miettiä, miten koiraa ohjaisi. Meillä meni aika hyvin, vaikkei kaikki ihan sulavaa ollut. Ongelmana on vielä se, että vauhtia on, mutta estehakuisuutta ei vielä tarpeeksi. Joudun siis välillä viemään koiran aika pitkälle esteelle ja sitten tulee itselle hiukan kiirus.
Kontaktit ovat pelottavia... Näitä varten mun pitää hankkia joku yksityistunti - tai kaksi - ehkä kolmekin :) Päästäisiin sitten edes alkuun, jotta voisi treenailla niitä itsenäisesti. Otettiin vähän tuntumaa A-esteeseen. Nyt uskalsi liikkua siinä neljällä tassulla ja otti lelun harjalta.
Nyt siis tiedossa viikonloppu jäljestäen. Nome-juttuja en tee ollenkaan pariin päivään. Ja viikon päästä on Uudenmaan ohjus -kisa! Pitäisi varmaan suunnitella, mitä viikolla tehdään sitten nomeilun puitteissa. Varmaankin keskityn siihen maltti-seuraamis-hallintaosastoon ja itse noutoja aika vähän, koska niissä tehtävissä sinänsä ei pitäisi olla ongelmia. Yksi taipparikurssikertakin mahtuu ensi viikolle, joten sitä häiriötreeniäkin tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti