Ihan oikeaa ohjausta!

Viikonloppuna ei sitte treenailtukaan, kuten olin suunnitellut. Lauantai meni lähinnä löhöillessä ja suuntasin ilman koiria töihin sunnuntaiksi WT-kokeeseen. Tuli nähtyä mukavasti kaikenlaista ja imettyä lisää oppia.

Tänään olisikin ollut paljon ideoita siitä, mitä olisi halunnut tehdä. Viikonlopusta intoutuneena valitsin treenipaikaksi sänkipellon (enkä toista vaihtoehtoa, jossa olisi voinut tehdä vesiohjauksia). Etenkin Merlinin kanssa tuli hyvä treeni.

-Toteutin ohjaustreenin nyt täysin sokkona. Merlin kuitenkin on jo näyttänyt merkkejä siitä, että ymmärtäisi noiden suuntien perään. Ja kun damin paikka ei ole tiedossa niin se pillikuuliaisuuskin olisi ehkä tallella. Ja näinhän se meni.

Tein nyt melko lyhyillä etäisyyksillä. N. 20-30 m suuntaansa. Laitoin yhden damin suoraan eteen selkeän maamerkin kohdalle. Siitä laitoin sekä oikealle, että vasemmalle 20 metrin päähän 2 damia, jotta törmäisi edes toiseen.

Ensin lähetin eteenpäin damille.  Sitten lähetin uudestaan eteen, ja siitä ensimmäisellä kerralla vasemmalle ja toisella oikealle. Pysähtyi tosi hyvin pilliin ja otti oikeat suunnat. Hienoa :) Jostain syystä vasemmalle suunta oli hyvä, oikealle lähti liikaa kohti minua. Mutta muutamalla ohjauskäskyllä koira eteni kuitenkin damille.

-Tämän jälkeen kaksi kertaa 100 metrin ohjaus muistidameille, jotka olin alussa jättänyt pellon reunaan. Ensimmäinen meni suoraviivaisesti, toisessa otti matkalla vähän tukea minusta, mutta eteni oikeaan paikkaan lopulta.

- Sitten motivoitu hakuruutu pellolla. Samalla tuli paikallaolotreeniä.. Tämän tein ihan vaan väsyttääkseni koiraa ja jotta oppisi käyttämään terävällä sänkipellolla nenää. Sai hakea 5/7. Vauhtia oli, välillä liiaksikin..

-Tauon jälkeen pari vesinoutoa kovasti virtaavasta joesta. Helpot noudot, mutta lähinnä tein nämä viilennykseksi ja luovutusharjoituksena. Ensimmäisen otin heti rannassa käteen. Toisen n 7 metriä rannasta. Toi suoraan mulla, mutta sylkäisi jalkoihin ja ravisti. No, on sitä huonompiakin ollut...

-Loppuun vielä 100 metrin motivoitu linja.

Yhteenvetona voisi sanoa, että työskenteli ihanalla innolla, työhalua olisi ollut vielä vaikka kuinka! Kuunteli tarkasti minua, ei ollut aiettakaan keksiä mitään omia juttuja. Seuraaminen on siinä ihan alussa huonoa, kun intoa on niin pirusti, paljon kaikkia hajuja, ja merkattavia puskia. Nome-puolella menisi läpi, mutta wt:ssä ei katsottaisi hyvällä.. Paranee kyllä aina treenin aikana. Tästä on hyvä jatkaa ja pidentää matkoja noissa (sokko-)ohjaustreeneissä. Jostain pitäisi ennen ensi kevättä saada häiriökestävyyttä.. Ja vesinoudoista luovutukset kuntoon.

Gwenda sen sijaan.. Tästä typystä alkaa löytyä uusia puolia, niin hyvässä kuin pahassa. Damihulluus ja vauhti on kehittynyt. Mutta vastapainona pitääkin panostaa malttiin ja hallintaan. Neidille nimittäin saattaa tulla aivan toisenlainen idea siitä, miten tehtävä kannattaisi suorittaa. Ja se osaa olla hyvin itsenäinen. Pitääkin jatkossa suunnitella huolellisemmin treenit niin, ettei pääse metsästämään dami suussa/vaihtamaan dameja, karkailemaan yms. Ihan yksinkertaisia perusjuttuja vaan.

-Tehtiin mm. motivoitua hakua. Samalla malttitreeniä, kun heittelin dameja koiran seuratessa. Ja voi kun pikkuisen sydäntä raastoi jättää ne damit sinne... Sitten hakuun. Ensimmäisen vaihtoi, mutta loput 3-4 tulivat suoraan. Luovutus vielä ontuu, eli tiputtaa jalkojen juureen. Pito- ja luovutusharjoitukset jatkuvat siis erikseen..

-Motivoitua linjaa, yhteensä 2-3 eri paikoissa, erilaisilla matkoilla 20-50 m.

-Vesinouto siitä samaisesta, virtaavasta joesta. Ei epäröinyt mennä. Dami varmasti käteen heti koiran noustua ylös.